Tai no sanotaanko, että vähän viileämpi ilma. Tänään saattoi ihan rehellisesti laittaa jo meikäläinenkin pitkät housut jalkaan. Olipa mukava, kun housut sujahti jalkaan niin helposti ;) Ilma on alkanut viilentyä ja ulkona taisi joidenkin mittareiden mukaan olla n. 18-20 astetta. Meillähän sitä mittaria ei tietääkseni ole. En kyllä ole edes etsinyt, kun en tiedä miten lähellä totuutta yleensä 9.kerroksen mittari voi lukeman näyttää. Jokatapauksessa viime yö oli ensimmäinen, kun huoneissa ei tarvinnut viilennystä pitää päällä. Jes! Kohta se varmaan kääntyykin jo lämmityksen puolelle.

Keskiviikkona täällä oli pyhä niinkuin taisin jo edellisessä raapustuksessani mainita. Missä se näkyi? No siinä ainakin, että aamulla kun tietokoneen avasi ja väänsi tv-kaistan päälle niin ohjelmat oikein valuivat koneelle. Aiemmin niitä on saanut kaksin käsin vetää. Näkyi/kuului/tuntui se myös siinä, kun lasten kanssa käytiin "hoplopissa", että oli jokunen muukin viettämässä vapaapäivää siellä. Mustia päitä vilisi isojen puolella niin paljon, että suosiolla mentiin huomattavasti rauhallisemmalle pienten puolelle. Ostin siinä samalla sinne 20-kerran kortin, joten jatkossa lapset pääsee riehumaan sinne 17,5rmb taksalla. Niin ja äiti ilmaiseksi ;)

Kotona pyhäpäivä näkyi siinä, että meidän kakkosayi ei tullut ollenkaan - se kyllä oli tiedossa jo ennalta, mutta siivooja taas tuli normaalisti - aamulla klo 8. Meidän arkeahan tuollaiset klo 8 saapuvat "vieraat" ei hetkauta mitenkään. Lapset pitävät kyllä huolen, että sängystä noustaan heti, kun on tarpeeksi valoisaa - eli kuuden jälkeen. Mies oli myös kotona paitsi, että teki töitä. Niin eihän suomessa vapaapäivä ollut! Testasin sitten ehkä vähän urheiluhengessäkin ruoanlaittoa kotona suomalaisittain. Oli muuten viimeinen kerta noissa asetelmissa! Ainakin vähään aikaan. Siinä vaiheessa, kun kaikilla on jo nälkä, lapset on tulleet riehumasta leikkipuistosta ja ovat sopivasti väsyneitä pitäisi ruoka olla jo valmista. Ensinnä kuorin potut (onneksi ne on täällä niin isoja, että 3 riittää muusiin koko sakille) ja vähintään jokaisen potun välissä käyn nostamassa pikkumiehen milloin mistäkin alas. Sitten alan kehitellä jauhelihaan mausteita, että saisin lihapullat aikaiseksi - korppujauhoja en kaupasta löytänyt. Toisaalta en siitä kaupasta, missä kävin, löytänyt muitakaan jauhoja. Maissijauhot ajoivat muka korppujauhon asemaa. Kananmunia ostaessa arvoin, että onkohan nämä niitä satavuosia munia vai tavallisia..?? Paketin kuvassa kana esitteli "hauistaan" ja sen edessä oli raakaa munaa esittävä piirros. Päiväys osoitti viime viikkoa, joten uskalsin ostaa ja oikein meni. (Aiheesta pompaten, aiemmat munat olen ostanut tuosta tuoretorilta neipparista) No niin, eli siinä vatkailen aineksia sekaisin riisinkeittokulhossa - niin kun ei meillä mitään leivonta tai muitakaan kulhoja ole! Tässä vaiheessa pikku sankari on jo ehtinyt käydä hakemassa kodinhoitohuoneesta harjan ja lakaisee sillä seiniä - eikai nyt lattioiden puhdistuksessa mitään ideaa ole. Kun saan perunat kiehumaan ja paistinpannun kaasuliedelle (sekin muuten on aika näppärä, kun uskaltaa päälle laittaa) alkaa sankari kiukutella ja repii äidin vaatteita ja roikkuu jaloissa. Ensimmäinen jauhelihapulla pannuun paistumaan, että tietää onko niissä yhtään makua ja sitten mukula syliin ja tissille.. Kun keittiöstä tuleva ääni kuulostaa siltä, että olisi parasta kääntää pullukkaa ennen kuin se on musta niin tottuneesti kipaisen hellan ääreen poikasen roikkuessa edelleen tissillä oikean käden varassa. Samalla kun hypin lelujen yli keittiöön ja varon polttamasta poikasen jalkoja yritän vasemmalla kädellä kääntää pullaa, maistaa sitä lopulta ja pyöritellä lisää pullia pannuun.. Pottujen vesikin kiehuu yli.. Oi miten ihanaa! No lapsukainen saa tarpeeksi ja jaksaa taas hetken touhuta eli tyhjentää kaikki keittiön kaapit ja laatikot tyhjiksi, kun äiti saa pyöriteltyä suurimman osan lihasta pannulle. Sitten taas peruskiukuttelut -kaapit on jo tyhjiä.. jne jne..

Finally, pikkumies karjuu nälkäisenä ja väsyneenä, isosisko kiukuttelee muuten vaan ja ruoka on valmista. On muuten parempi olla edes hyvää tai tällä mammalla käryää käämit lopullisesti! No olihan se hyvää - sen mitä raaka-aineista pystyi saamaan.. Ja saa tosiaan kaikki muistella sitä makua pitkän tovin, toiste ei tule ihan pikkukummassa! En tarvi enää muistella miksen sitä ruoanlaittoa rakasta. Jälkeen jäi isot tiskivuoret, lattiat lainehtivat keittiövälineitä ja leluja - perussettiä!

Tänä aamuna kun arki palasi taloon harkitsin pitkään ja hartaasti, että mitä meillä tarjoillaan lounaaksi..? Katsoin tiskivuorta ja jääkaappia. Ruokaa olisi, mutta vehkeet on likaiset. Tietokone esiin ja pikkuneidiltä ruokatoive kuuluviin - hampurilaisia! Selvä peli ja hyvä olikin, että tilasin, koska pikkuherra nuhanenä ei nukkunut 10 minuuttia pidempiä päikkäreitä. Olisin ollut varmaan hiukseton rouva iltapäivästä ellen olisi tilannut valmista.

Huomenna olisi jälleen hoplop päivä edessä. Sovittiin alustavasti yhden mamman kanssa, että perjantaina mennään, kun he eivät keskiviikkona ehtineet. Pääsee pikkuneiti taas enklannin taitoa reenaamaan. ;) Ja minullekin on juttuseuraa. Ayin kanssa jutustelut on lyhyitä ja konekeskeisiä, kun ei sitä paperisanakirjaakaan ole. Että kielikurssia odotellessa..