Kävin keskiviikkona toisen kerran hoidettavana ja huomasin, miten lihasmuistini heräsi muistamaan asioita yli 10 vuoden takaa. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan (mummoni kuoleman jälkeen) törmäsin ihmiseen, jonka kosketus ja hieronta tuntuvat samalta. Nykypäivänä voinee sanoa, että mummoni oli aikanaan jonkinlainen kansanparantaja. Ei mitään poppaskonsteja (ainakaan en muista), mutta hierontaa, kuppausta ja tiettyjen pisteiden stimulointia kivun parantamiseen. Toimi silloin joskus.. esimerkiksi, kun minä 5 tai 6 vuotias pikkuneiti olin päästä varpaisiin niin jumissa, että en päässyt liikkeelle muuten kuin konttaamalla. Lääkärit olivat ihmeissään, mutta mummo hieroi minut ja olin taas jaloillani. :) Lieneekö siis ihme, että aloin kiinnostua lääketieteen tästä osa-alueesta?

 

Keskiviikkona käväisin myös kaupungilla katselemassa paikkoja. Kujilla, joissa en ole ennen käynyt - en kyllä löytänyt mitään kovin erikoista. Toisaalta kävin myös testaamassa erään dumpling pikaruokaravintolan. Pikaruokapaikat tunnistaa paitsi tiskin takaa löytyvästä menusta (täysin kiinaksi) ja "tyypillisistä" pöydistä ja tuoleista, joita ei "oikeasta" ravintolasta löydy. Kassaneiti onnekseni puhui hyvää englantia ja loput sanat mitä ei hänen sanavarastosta löytynyt, löytyi minun kiinanvarastostani ;) Sain tilattua setin possudumplineita (jiaozi-mallia eli niitä puolikuita) ja setin sienidumplineita sekä 2 tulikuumaa appelsiinimehua! Tuo mehun kuumuus kyllä tuli ihan yllätyksenä ja olikin aika mielenkiintoinen sellainen. Dumplinit oli todella hyviä (ei ayin tekemien voittaneita) ja lounaalle tulikin hintaa tuplajuomien kera 19 rmb. Ei siis konkurssiin menty ;)

 

Tiistaina mandariinitunnilla suoritin toisen osuuden ensimmäisen kirjan loppu"tentistä". Opettaja tenttasi minulta suullisesti ensimmäisellä kerralla sanoja ja asioita ja toisella kerralla kielioppiasiat. Kunniakkaasti tuloksena oli 98% osaaminen koko kirjasta lähes täydellisesti! Hyvä minä!

Tiistaina korkattiinkin sitten jo uusi kirja ja torstaina opettaja heitti haasteen kehään eli käytiin lähes 30 uutta sanaa, jotka minun pitäisi osata seuraavana tiistaina. Niin - eihän minulla ikinä mitään muuta tekemistä olekaan... ;)

 

Torstaipäivä olikin muuten aika "leppoisa" - niin, jos siltä kannalta ajattelee, että missä liikuttiin. Aamuyöstä nimittäin kuuntelin meidän unissaan puhuvaa neitiä ja hänen ääntään, joka oli ihan käheä. Aamulla nenä vähän yritti vuotaa, joten katsoin parhaaksi jättää neidin kotiin parantelemaan. Päivän hän hyppi kuin elohopea ja kyseli useaan kertaan "Miksi en saanut mennä kouluun? Minulla ei ole kavereita. Saanko huomenna mennä kouluun?". Illalla saatoinkin luvata, että perjantaina saa mennä kouluun, oli sen verran terveen oloinen elohiiri. Itsellähän siinä tosin käämit kärähtää, kun toinen natisee joka asiasta. ;) 

 

Perjantaina pyöräiltiin pikkumiehen kanssa lähistölle järjestettyyn myyjäistilaisuuteen toteamaan, ettei siellä ollut oikein mitään meille sopivaa tai ainakaan ostamisen arvoista. Siinä sitten hetken juteltuamme siirryimme jenkki"äidin" (ystäväni sanoja lainaten) luo - rauhallisempaan jutustelupaikkaan. Siellä pikkumies sai painia tiikeripehmon kanssa, käsityöintoiset näpertelivät apilanlehtikuvioita ristipistoin (tai jotain sinnepäin) valkoisille kankaille. Jokin tarve niillä oli tulevaa St. Patrickin päivää ajatellen. Siis irlantilaisten pyhäpäivä parin viikon päästä - sen syvällisempää selostusta ette saa.. Voinette kysyä Googlelta, jos lisätietoja halajatte ;) 

Sieltä suoriuduimmekin hienosti lounaalle Casa Zoeen ja pikkumiehen päiväunien lähestyessä polkea suhkutin kotiin. Miten sopivasti taas sattuikaan, että sankari nukahti kyytiin 2 ensimmäisen korttelin jälkeen. Siinä sai taas ajella varovasti yhdellä kädellä sarvista kiinni pitäen ja toisella pikkumiehen retkottavaa päätä kannatellen.

 

Iltapäivän käytin "leppoisasti" etsien kanelia, tomusokeria, leivontamargariinia ja vaniljaa. 3 ensimmäistä löytyi eli tomusokeri ja leivontamargariini (ainakin niiden toivon niitä olevan..) löytyivät Eurofoodsista, kaneli löytyi pitkän etsimisen jälkeen meidän tuoretorin maustemieheltä, mutta tuo vanilja jäi löytymättä. Maustemies ilmeisesti tunnisti kyllä vaniljan (ei ollut ihan öönä luettuaan merkit), mutta ei kai täällä sitä ole, kun kukaan ei leivokaan.. Eikö ne leipomot ole sitä varten! Tosiaan mielenkiintoista, että kaikissa kaupoissa, joissa olen viimeisen parin viikon aikana käynyt ei löydy leivontaan sopivia mausteita. Sokeria ja suolaa lukuunottamatta. Jauhoja on siellä täällä- riisistä, maissista ja jopa vehnästä (sekä ties mistä muista - ei osaa lukea..), mutta muuten mausteet on aina ja vain ruoanlaittoon. Kermavaahtoakin haaveilin ostavani, kova tavoite olisi ollut tehdä laskiaispullia, mutta kermaa myydään litran purkeissa hintaan n. 50rmb/litra. KUKA jaksaa vetäistä litran nesteestä tehdyn kerman napaansa?? Ja vielä siinä ajassa, kun se on käytettävä. 

 

Loppuun voisin mainita näitä "keksintöjä" mitä tämä meidän pikkumies viime päivinä on tehnyt.. 

- iskästä mallia ja uunia piti korjata, veitsellä

- ruuvimeisselillä hakannut avaamattoman vesipullon lukon rikki/auki

- korjausmiesten ollessa pihalla korjaamassa (sen kuudennen tai seitsemännen kerran) ilmastointilaitetta, mies raahaa oman syöttötuolinsa ohjauspaneelin alle ja kiipeää laittamaan ilmastoinnin päälle - siinä onnistuttuaan hymy on koko naaman levyinen!

- oikein tyytyväisenä piirrellyt seinään, äidin opiskeluvihkoihin ja kirjoihin, isosiskon kirjoihin, omiin kirjoihin ja taisipa kerran piirtää paperiinkin.. löytämällään kynällä (taas)

- keittänyt monta soppaa erikokoisissa astioissa suom.huom. hakee keittiön kaapista kulhon/kattilan/sormustimen, seuraavaksi täyttää sen vedellä vesimaatilla, hakee pillin/kauhan/vispilän/puulusikan hämmentääkseen ja sitten lisää kulhoja ja vettä.. Miksiköhän meillä ei ole töpseli seinässä ja kuumapuoli käytössä??? (vesimaatti siirrettiin taas "piiloon" työhuoneeseen)

- kokeillut mitkä esineet mahtuvat tyhjään vesipulloon (siis siihen vesimaatiin passaavaan). Pulloista on ongittu pois barbin kenkä ja syömäpuikko, onkimatta on jääneet erinäiset hedelmät ja keksit. (onpa kumma, että meillä tilataan HETI uusi pullo, kun yksi tyhjenee - ayikin on hoksannut saman..)

- ayi on jälleen kerran kehunut pikkumiestä erittäin viisaaksi - en tosin ole ymmärtänyt, että mitä hän kulloinkin on tehnyt - isänsä sanoja lainatakseni "isäänsä tulee" 

 

Jos nyt olisi aamu sanoisin Action (ja homma saisi jatkua samaa rataa), nyt kuitenkin on ilta ja esitänkin vahvan/epätoivoisen/suuren/odotetun toiveen Nukkukaa lapset aamuun asti!