Jos ihminen seuraa ajatuksiaan ja mielihalujaan voi käydä näin.. Perjantai aamuyön aikana mieleni valtasi tunne, että minun on saatava oikaista kipeä käteni kunnolla ja hieman pyöritettävä rannetta. Aamulla sitten tein niin, kaksi kertaa - oikein rauhallisesti ja varovaisesti. Ei kylläkään tuntunut kovin hyvältä. Päivän myötä käsi kipeytyi entisestään ja illalla lähtiessämme mieheni kanssa ulos oli jotakin laittokin tosi hankalaa. Kättä pystyi pitämään mahaa vasten siten, että kyynärpäässä oli 90 asteen kulma. Illalla kotiin tullessa napsin pari vahvaa buranaa naamaan ja yön taistelin ja yritin olla liikuttamatta kättä. Lauantai aamuna kipu oli jo aika mahtava ( ei voi sanoa sietämätön, koska paljon paljon pahempaakin olen toki kokenut) ja netistä tarkistin SingHealtin aukeavan klo 9. Suuntasimme kuitenkin hetken pohdinnan jälkeen ensin kiinaa opiskelemaan ja tunnin jälkeen mies ja lapset casaan leikkimään ja lounasta odottamaan ja minä lääkärin pakeille. Lääkäri tutki kättä, taivutteli (etsi liikeradat, joita vielä pystyin käyttämään - joita ei ole nimeksikään..) ja paineli. Lopputulos oli tenniskyynärpää, jonka tulehdus (tai mikä lie) on levinnyt olkapäähän ja ranteeseen. Ou Jee! Ranteeseen kääre, etten voi sitä taivuttaa ja käsivarsi liinan mutkaan roikkumaan. Käsky, ettei saa tehdä yhtään mitään (ei sillä kyllä enää mitään pystynytkään tekemään), syödä lääkkeitä ja rasvata (jotain mobilatin tyyppistä) viikon ajan. Ellei tehoa niin sit piikitetään. Ei siis yhtään hyvä!

 

Nyt eletään tiistaita, käsi roikkuu tuossa ärsyttävässä liinassa edelleen, käden liikuttaminen (tai edes keskisormen, nimettömän tai pikkurillin oikaisu) saa irvistyksen naamalle. Jonkin koskiessa kyynärvarteen vedet kohoaa silmiin ja lääkkeitä saa popsia kuin leipää. Voitte varmaan kuvitella miten helppoa on vaipan tai vaatteiden vaihto tältä meidän pikkusankarilta, jos olen yksin kotona.. Ja tietysti nyt pikkusankari on kovasti sitä mieltä, että ihan maailman paras paikka on äidin syli, kun ollaan kahden kotona. En siis edelleenkään vastaa meileihin :(

 

No mutta mitä muuta = 5 sormijärjestelmä oikealla kädellä pelaa toistaiseksi, joten.. Perjantai-iltana mieheni tultua töistä suuntasimme ensin japanilaiseen. Menimme Xingdu plazan japsiin, ovella ilmoitimme, että meille kelpaa hyvin paikka tiskiltä. Kengät pois jalasta ja suuntasimme tiskin päähän vapaille tuoleille. Muut vaihtoehdot olisi olleet pöytäpaikka lattian rajassa tai yksityiset huoneet - molemmat jonotuksen takana. Paikka olikin loistava, koska koko ajan pystyimme seuraamaan kokkien työskentelyä annosten parissa. Siellä lähti mustekalalta pää ja rustot/aivot/luu/mikälie, tonnikalapalat, katkaravut ja muut tuntemattomat fisut siivuttui sushinökäreiden päälle, kaalisilppu mädin, mustekalatikkujen, inkiväärin ja ties minkä kaverina sai ympärilleen merileväkääreen. Ja näppärästi kääriytyi myös riisit ynnä muut höysteet levärullan sisään/päälle. Tilaaminen kävi näppärästi listaa sormella tökkimällä ja tarjoilija hetken perästä kantoi pöytään juuri samannäköisiä lautasia/annoksia, mitä kuvista oli osoiteltu. Tokihan siellä yksi tilauskömmähdys sattui ja tarjoilija oli ilmeisesti katsonut viereiset kuvat mitä oli tilattu - mieheni sai siis maistaa minkä lie kieltä - ainakin, kun siivuja arvioitiin ulkonäön, muodon ja maun perusteella. Itsekin maistoin toki hain evää (ei päässyt suosikeihin), raakoja kaloja (hyviä), todella hyvää lihaa ja vaikka mitä muuta. Sakesta puhumattakaan! Niin ja kyllä se vaan niin on, että sake lämpimänä on jokseenkin juotavaa, mutta jäähdyttyään muistuttaa hyvin pitkälti kiinalaista valkkaria eli moottoriöljyä. ;)

 

Japanilaisen jälkeen kävelimme Blue Marliniin, josta olen kuullut niiiiiin monia erilaisia mielipiteitä. Kerran aiemmin olen käynyt syömässä siellä ihan hyvän lounaan. No, "portinvartija" avasi meille oven ja astuimme baarin puolelle meluisaan, savuiseen ja tunkkaiseen tilaan. Ihmisiä täynnä. Lähinnä länkkäreitä. Puoli tuntia riitti minulle ja (mieheni tiesikin paikan jo ennalta) jatkoimme matkaa. Kotiin ei voinut vielä mennä, koska kello ei ollut edes yhdeksää. Lapset ei välttämättä olisi nukkumassa, joten jotain oli keksittävä. Käveltiin singalle DVD kauppaan - saatiin 3 elokuvaa (rauhassa kierrellä ja katsella) ja 2 CD:tä. Köyhdyttiin noin 50 rmb. Siitä vielä suunnattiin Jack's homiin "yhdelle", joka minulle tarkoitti jäätelöä. Kaljaa en ole oppinut juomaan eikä ole tarkoitus opetellakaan. Kun kello lähstyi kymmentä uskalsimme suunnata kotiin. Ayi istui olohuoneessa opiskelemassa englantia ja lapset nukkui. Maksettiin palkka 4 tunnista eli kokonaista 80rmb (about 9 e) ja päästettiin hänet kotiin. Lapset oli nukahtaneet yhdeksältä ja pikkuneiti oli kovasti taistellut vastaan - minkä jo tiesin etukäteenkin. Pikkumiehen löysin nukkumasta omasta sängystään, peitto korvilla. Nostaessani kuumakallen päältä peiton pois huomasin hänen edelleen olevan täysissä vaatteissa - en ollut muistanut kertoa, että meillä ruukataan vaihtaa pyjama yöksi ;). Pienesin patteria, joka oli väännetty myös täysille.. Ei olisi ainakaan muksut paleltuneet.

 

Kävin viimeviikolla myös vaihdattamassa silmälaseihini uudet nenätyynyt, kun toinen oli mystisesti kadonnut. Maksoi kokonaista 5rmb ja kestivät 5 päivää! Tänään huomasin, että toinen puoli laseista on jotenkin hassusti ja huomasin toisen tyynyn pudonneen. samalla huomasin, että tyynyjen vaihdon yhteydessä oli myös irroitettu "ylimääräisiä" osia laseistani.. Erilaiset tyynyt oli vaatineet toisenlaisen kiinnityksen. Löysin pudonneen tyynyn silmälasien puhdistuslapun mutkasta - rikkinäisenä. Eipä tarvi miettiä mihin tänään menisin mandariinitunnin jälkeen.. Saiskohan 10 rmb:llä jo yli viikon kestävät tyynyt?

 

Nyt kuitenkin läksyjen pariin tai taitai..