Johtuneeko siitä, että olen taas alkanut kiinnittää enemmän huomiota liikenteeseen ja ajoneuvojen lastaukseen vai onko jokin muuttunut (ei varmaankaan). Tuntuu vain siltä, että joka päivä tulee vastaan ainakin yksi 

1. kaasupullokuorma - avolava-auton kyydissä pullot nätisti ahdattuna niin tiiviisti kuin mahtuu. 

2. Kuorma-auto, jonka kyydissä on metallitankoja - on ne nyt sentään niputettu lajeittain (tai määrittäin, kuka tietää) ja makaavat pitkin pituuttaan lavalla. Yleensä ei tule kovin paljon yli laitojen, ovathan ne niin ohuita tankoja, että jos "ylikuorman" lastaisi niin renkaat puhkeais ajokista.

3. Rekka-auto, jonka kyydissä on jotain niiiin painavaa, ettei niitä tarvitse sitoa kiinni mitenkään. Esimerkiksi kaivinkone - tietystihän se pysyy kyydissä, mitä sitä sitomaan. Tai vaikka betonista valettuja sillan jalkoja. Rekassa (tai no siis en tiedä mikä se oikea nimi on, mutta nuppi ja siinä perässä lavetti?? pitkä laidaton kapistus joka tapauksessa.) olevat tavarathan pysyvät oletusarvoisesti kyydissä ilman sitomisia, varsinkin kun ajattelee vielä tätä liikenne kulttuuria ja ihmisten ajotapoja.. Tyhmä länkkäri, mitä se tuollaisia kyseenalaistaa!

 

Mopoillessa taas pistänyt silmään tyyli: mennään kun ei muita tule. Ihan sama onko se valo risteävälle liikenteelle juuri vaihtumassa vihreäksi, meidän valo juuri sammunut punaiseksi tai meille palaa vihreä valo. Tämä tyyli onneksi koskee lähinnä n. viidesosaa kaikesta liikenteestä, mutta miljoonakaupungissahan se tarkoittaa sitä, että "harrastajia" riittää ainakin joka toiseen risteykseen yhtä aikaa sinun kanssasi. Nykyisin ei edes sydän läpätä, kun katsoo jonkun kiinalaisen ajaa töräyttävän melkein auton/kuorma-auton/linja-auton kanssa pahki nenäsi edessä.

 

Tähän väliin on pakko kertoa naisesta ja muuttokuormasta. (toivottavasti en ole sitä jo aiemmin kirjoittanut..) Tapahtui joskus maaliskuussa.. Meidän taloyhtiön pihalla meitä vastaan ajoi nainen skootterillansa ja voin sanoa, että meno oli vähintäänkin mielenkiintoisen ja äärimmäisen hankalan näköistä. Skootteri oli mallia iso jalkatila penkin ja ohjaustangon välissä ja rouva oli käyttänyt kaiken laskutilan hyväkseen. Kyytiin oli saatu mahdutettua monta isoa pahvilaatikkoa, astioita, pieniä laatikoita ja muuta. Peräboksistakin pilkotti paistinpannun varsi. Nainen käytännössä makasi laatikoiden päällä, kädet niin leveällä kuin ne suinkin ylsivät ja sarvista hän piti kiinni. Jalat oli myös kuin olisi vähintään 700 kiloisen härän päällä istunut ja varpaat juuri ja juuri ylettyivät maahan. Hänen päänsä oli hieman "toisella" reunalla, koska hän kurkotteli näkökenttää itselleen laatikoiden päälle asettamansa kahvin- tai vedenkeittimen ohi. Tavaraa siis todella oli ja tuon lastauksen seurauksena hän ei pystynyt kääntämään skootterin sarvia kuin pikki riikkisen sivuille päin.  Tulikin siis aika monen "pisteen käännös", kun hän yritti ohjata skootterinsa 90 asteen risteyksessä oikealle päin. Suljin suuni ja kävelin sisälle itsekseni nauraen.. 

 

Pikkumies sairastaa - taas! Loman jälkeenhän sillä oli se ruokamyrkytys tms. sitten iski nuha ja jonkinmoinen yskä. Nyt sitten tällä viikolla nousi vielä kuume ja lääkärireissun tuloksena oli keuhkoputken tulehdus ja lääkekuuri. Olenkin sitten viettänyt nyt pari päivää kotona, sisällä. 

 

Pikkuneidillä taas on joku vahva uhmakausi menossa. Kaikki menee hänen mielestään väärin, jokaisen pitäisi toimia hänen mukaansa. Kun hän haluaa laittaa kouluun "korkkarit" ja valkoisen "paremman" mekon ei kukaan saisi pistää vastaan. Sen seurauksena meillä onkin aikamoisia sotia käyty tämän viikon aikana. TV pääsi katsomiskieltolistalle muutamaksi päiväksi, osa kengistä on "hävinnyt" ja herkut on myös totaalisesti pannassa. Yritän kovasti muistella, että kauanko ne uhmat aina tällä neidillä kerrallaan kestää. Jospa parin viikon päästä kotoa löytyisi taas vähän tempperamenttisempi neiti. Ja joo joo, kuuluu kasvamiseen, opettaa itsehillintää (myös vanhemmille) ja vahvistaa omaa tahtoa (ja sitä riittää!). Ei tosin siinä vaiheessa naamaa naurata, kun tyttö koulubussiin kiivettyään näyttää äidille kieltä vilkutuksen sijaan. Tai jos se huutaa ja kiljuu naama punaisena, krokotiilin kyyneleet naamalla, prinsessa mekko päällä pihalla, että äiti on tyhmä pyllypää ja pärisyttää kieltänsä vielä päälle.