Pitkästä aikaa (vuosi sitten viimeksi..) oli koti-ikävä (suomeen), kun tulin kiinaan. Vuosi sitten se ikävä kesti 3 tai 4 päivää ja tällä kerralla se kesti ensimmäisen illan. Kaikki, jotka ovat sen kokeneet tietävät miltä se tuntuu. Kumma painostava tunne syänalassa. Onneksi se meni ohi. 

 
Kiina arki on yhtä kaaosta kuin aina ennenkin. Ehkä vielä kaaoksempaa, kun ayi ei ole vielä täällä. Mietin, että miten lapset voivatkin ehtiä levittämään kaikki tavarat alle puolessa tunnissa ympäri asuntoa. Vaikka kuin siivoaisi niin missään se ei näy. Kuvittelin jo meidän pienen miehen kasvaneen sen verran, että hänen kärsii antaa touhuta yksikseen ja hän jaksaisi leikkiä edes sen ajan kun äiti tekee ruokaa. Kuvittelin väärin. Tietysti ne äidin puuhat kiinnostaa ja nyt, kun pikkumies on 2 vuotta niin sitä omaa tahtoa ja minä-itse tekemistä löytyy. Viimeisimpänä tapeltiin lounaalla siitä, että saako hän laittaa itse ketsuppia käsillä, jotka olivat ihan spagetissa ja tomaattikastikkeessa. Eilen kiisteltiin kokkiveitsen hallinnasta (siis siitä isoimmasta ja terävimmästä, joka meiltä löytyy). Eikä ole kauaakaan, kun yllätin sankarin hakemasta saksia keittiöstä. Sujuvasti solahtivat selän taa piiloon, kun äiti saapui paikalle. 
 
Suomessa ollessa pikkusankari hoksasi keittiön kaappien kiipeilyilon eli pöydälle pääsisi vetimiä pitkin. Onneksi touhuun on tullut jo varmuutta ja hän ei ole ihan joka paikasta hyppäämässä mihin on päässyt kiipeämään. Niin, kun sille päälle sattuu.
 
Vaipattomuus sen sijaan etenee ihan hyvin. Vielä kun äiti kerää rohkeutta lähteä vaipattoman muksun kanssa pihaa kauemmas niin päästään iso askel eteenpäin. Kotioloissa ja pihalla ollessa homma toimii jo ihan kivasti. Välillä vaihdetaan pissahousuja kuiviksi, mutta on päiviä, jolloin yhdetkään housut ei kastu. Herra minä-itse on kuitenkin sen sorttinen sankari, että kun minä en halua pissalle niin minä en myöskään sinne mene. Ei auta selitykset, että nyt lähdetään autoon ja pysähtyä ei ihan heti voida. 
 
Eilen kävimme uimassa ystäviemme luona, kun heidän taloyhtiössään on uima-allas. Kiva lastenallas siellä olikin. Täysin eristetty aikuisten altaasta, joten ei ollut huolta, että muksut menisivät liian syvälle. Lauantai aamuna yritimme pyöräillen mennä Bay Sideen uimaan, mutta saimme todeta sen avautuvan vasta klo 13 ja me oltiin liikkeellä jo ennen yhtätoista. Tulipa sitten hikinen pyörälenkki ja kotona viileä suihku teki poikaa. Nyt mennään lauantai iltapäivässä ja ulkona sataa vettä, tuuli repii ikkunoita ja puita ja keli on aika karsea. Selityksenä tuleekin Muifa taifuuni, joka vklopun aikana ohittaa Shanghain merellä.
 
Sää on aivan toisenlainen kuin vuosi sitten. Lämpöä on 10 astetta vähemmän eikä sinistä pilvetöntä taivasta ole näkynyt. Onhan suomenkin kesät erilaisia. Voiko kuitenkin esim. viime vuoden Expo-messut vaikuttaa jotenkin? Säähän - ei kai.. No mutta ainakin siihen siniseen taivaaseen kyllä. Tehtaat saavat pyöriä täysillä ja päästää päästönsä taivaalle. Ei sillä, en valita. Tämä reilu 30 asteen lämpötila on sopiva, ulkonakin voi olla ja touhuta jotain. 
 
Mukavaa loppukesää ja syksynalkua teille lukijani!