Sunnuntaina ajelimme kiinan Jurassic Parkiin eli Dinosauruspuistoon Changzhouhun. Matkaa suuntaansa kohtuu hiljaisena sunnuntaina kertyi tunteroisen verran. Suzhoussa tuuli oli kääntynyt jo hyvinkin kylmäksi ja päälle sai vetäistä pitkähihaista vaatetta. Perille päästyämme tuulta ei ollut oikein nimeksikään ja päivä olikin lämmin. Isoja dinosaurus hahmoja oli tehty puistoon vähän joka puolelle ja katselimme ympärillemme uteliaina. Opasteet oli kiinaksi, pienet opaskartat onnistuimme kiertämään kaukaa (vahingossa) ja ainoa oikeasti mielenkiintoinen paikka oli Dinosaurusmuseo, jossa oli esillä 36:n kiinasta löydetyn dinosauruslajin luurankoja ja fossiileja. Opasteet tosin nekin oli kaikki kiinaksi, tiedot löytöpaikoista yms. kiinaksi. Ainoa mitä siellä oli englanniksi oli muutamat videot, jotka pyörivät muutenkin meluisissa paikoissa eli kuuleminen oli sitä ja tätä. Epäselväksi jäi oliko rangat oikeita vai muotteja - no joka tapauksessa näimme niitä useita ja lapsetkin saivat huomata miten isoja ja pieniä dinoja on ollut. Vesipuistoalue (sellainenkin löytyi) oli jo suljettu, kun on syksy. Ja huvipuistoalue oli tarkoitettu huomattavasti isommille "lapsille", pituusrajat useimpiin laitteista oli 140 cm. Ihan pienten lasten laitteita löytyi alle 5 ja niihinkin jokaiseen piti aikuisen mennä kaverina. Päädyimme lopulta tutkimaan mikä onkaan seikkailujen saari (tai jotain sinnepäin) niminen paikka. Siellä oli parasta aikaa esitys meneillään ja porttivahti viittoi meitä istumaan penkkiriville. Paikalle päästyämme totesin jo hetken aiemmin kuuluneen paukkeen tulleen tuolta esityslavalta. Merirosvot vastaan poliisit oli tämän esityslavan näytöksen idea. Saatuamme takapuolet penkkiin tiputettiin juuri merirosvo vesitynnyrin juurelta johonkin luukkuun ja sieltä lensi pois käsi - verinen ihmisen käsi (no tehty tietysti, mutta kerroppa siitä 2 ja 4 vuotiaille). Melkein heti perään luukusta vedettiin ylös koukussa roikkuva ihmisen pää - huputettu onneksi ja jätin tarkoituksella sen kommentoimatta, kun huomasin ja mielessäni kirosin koko paikallaolomme. Ei kuitenkaan aikaakaan, kun pikkuneitikin sen huomasi. Olin jo aikeissa nousta ylös ja lähteä pois, kun merirosvot ampuivat tuohon edellä mainitsemaani vesitynnyriin ja sieltä alkoi vesi ryöpytä alas - juuri siihen ainoaan sisääntuloaukkoon, mistä katsomoon pääsi. Tässä vaiheessa kun seuraavan yön unet oli jo menetetty päädyimme katsomaan koko shown loppuun. Positiivisena asiana aikuisena voin sanoa nyt nähneeni liveä niitä "temppuja" mitä yleensä näkee jenkkielokuvien kiinalaisten tekevän. Eli mies juoksee maata pitkin, sitten seinää, heittää voltin taaksepäin ja potkaisee laskeutuessaan vihollisensa kumoon - päätyen tietysti seisaalleen. Ja ei, tuo ei ollut trikki. Samoin kuin näin muutamia muitakin taistelukohtauksia, jotka näyttivät lähestulkoon samalta kuin televisiossa - kaikki ei olekaan siis aina nopeutettuja tai kameratemppuja. Wow!

 
Yhteenvetona tuo dinopuisto oli siis täysin kaupallistettu isoille lapsille ja aikuisille suunnattu huvipuisto, joista pieniä kiinnosti vain dinomuseo. Vanhemmat olisi voineet käydä myös laitteissa, mutta jokaiseen olisi pitänyt jonottaa ja mennä vielä kaiken hyvän lisäksi yksin.. Mutta käyty on.
 
Sunnuntai-iltana pikkuneiti valitteli palelevansa ja mittari kertoi hänellä olevan hieman lämpöä. Maanantai meni kotona sairastellessa lievän kuumeen kera. Tiistain neiti oli kotona varmistelemassa - äidin luullessa kyseessä olevan se terve päivä ennen kouluun menoa. No kuumetta ei ollut, mutta vointi oli hieman väsynyt. Keskiviikon vastaisena yönä neiti kuulosti yskivän siihen malliin, että kouluun ei ole asiaa ja lääkäri totesi nielurisojen olevan tulehtuneet - huomautan tähän väliin, että englanninkieliset termit ei ole ihan täysin mulla lääketieteen saralla edelleenkään hallussa. No kouluun saatiin siis ilmoittaa, että neiti jatkaa leikkejä ja opiskeluita vasta ensi viikolla. Se onkin viimeinen viikko ennen kiinan syyslomaa - koulu on silloin viikon ajan kiinni 1.-7.10.
 
Allekirjoittaneelle tarjoutui juuri mahdollisuus lähteä lenkille - ja vielä musiikin saattelemana, joten tätä tilaisuutta ei jätetä käyttämättä. Ulkona paistaa aurinko ja lämpöä taitaa olla pikkaisen päälle parikymmentä (no ok, tuulettomassa paikassa lähemmäs 30), joten sää suosii ja lähden metsästämään kadonneita jalkalihaksia takaisin. Jos pidentäisin juoksu/kävelylenkkiäni nyt sinne 5 kilsaan - vähintään puolet juosten! Palataan!