--Jälkikäteen lisättynä, en ollut edes huomannut otsikon puuttumista..-- Pahoittelen!

Minusta tuntuu, että minulla on jokin Bad karma täällä kiinassa sairastelujen suhteen. En pidä enää mitään itsestään selvänä tai piece of nakkina. Eilisen päivän olin nimittäin lähes täysin äänetön - viime viikolla vaivasi flunssa ja niinkuin normaalisti flunssan jälkeen mulla menee ääni käheäksi, mutta nyt se hävisi melkein kokonaan. Pikkuneiti oli pahalla päällä äidille ja kommenttina tuli "Sulla on sylki syvällä, niele kunnolla ja puhu oikein!". No mutta minkäs teet. Lapset otti taas ilon irti äidin hiljaisuudesta - "Ai komentaako se? Mitä? Ei kuulu - homma jatkukoon!" 

 

Nyt maanantai aamuna, kun minulla olisi ollut mahdollista mennä jumppaan - kun molemmat lapset on "kouluissa" niin en kertakaikkisesti uskalla. Luultavasti seurauksena olisi sydänlihaksen tulehdus tai jotain muuta vastaavaa. Kiinavuoden aikana olen ymmärtänyt sen miten tärkeää ainakin minulle on parantua kunnolla. 

Uskallanko edes mainita, että nuhan loputtua kävin lauantaina suominaisten kanssa illallisella ja myös yökerhossa? Siitä kai tuo ääni hävisikin lopullisesti - ei olisi saanut puhua edes lauantai-iltana.

 

Tänä aamuna kyselin meidän pikkumieheltä, että lähteekö hän kouluun. Mies malttoi nukkua vartin yli kuuteen saakka - Hurraa!! Ja hän oli taas aivan intopinkeenä kouluun menossa. Miten hassua olikaan, kun hänelle päivän vaatetuksen tunnukseksi tuli Salama McQueen. T-paita, shortsit, sukat, lippis ja tietysti se oma koulureppu (ei kai se haittaa vaikka se onkin kiinalaistakin kiinalaisempi kopio - oranssilla autolla.. ;) ). Kärryteltiin päiväkodin pihaan ja käytiin katsomassa pihalla majailevia kirahveja. Sitten sisälle. Kova kiire on leikkimään, MUTTA mies haluaa roikkua äidin kaulassa. Kengät vaihtoi nätisti itse jalkaan ja kun tuli aika viedä vesipullo omalle paikalleen tulikin itku. Äiti kysyy, että haluatko sinä jäädä tänne ja vastauksena on innokas nyökytys. Yhdessä laitettiin pullo laatikkoon ja reppu paikalleen. Vollotus on valtaisa. Sitten äiti kysyy, että haluatko sinä mennä tuohon toiseen huoneesee (missä ne lelut on) niin taas kova nyökytys. Halu on siis kova, mutta kun äidistä pitäisi luopua. Toisaalta pikkumies ei halua, että äiti sinne jää - siihen kysymykseen selkeä vastaus on aina EI. Sitä se on, kun ei vielä osaa käsitellä tunteitaan. Halu jäädä leikkimään, kun on kaikkea kivaa tiedossa ja vielä ilman äidin komenteluita, mutta silti, kun pitää olla ilman äitiä! Voihan vollotus!

 

Sunnuntaina kävimme testaamassa läheisen ravintolan, joka tuntuu olevan sählymiesten (tai osan heistä) vakio jälkipelipaikka. Kävelimme siis Horizoniin ensin leikkipuistoon vähän ulkoilemaan ja kiipeilemään ja sen jälkeen suoriuduimme JJ:siin (miten tuo muuten kirjoitetaan..??) syömään. Vasta, kun päästiin sisälle totesi mieheni, että tämä on sitten vähän hienompi ravintola - melkein valkoiset pöytäliinat ja kaikki. Ou jee! Tilattiin ruoka ja olihan se hyvää! Lapset söi pitsaa - enpä ole usein täällä törmännyt niin italialaisen näköiseen pitsaan kuin tuolla. Ohut rapea pohja ja lasten suosikkitäytteet eli kinkku, ananas ja oliivit. Äiti söi Pennepastaa lohisienikermakastikkeella - aivan taivaallisen hyvää ja iskälle uppos spagetti-munakoiso (tuli totaalinen unohdus - joku kasviskastike kuitenkin) annos. Voin suositella muillekin ja uskallan tilata jatkossakin. Onhan se vähän tyyris paikka, kun nuo ruoat limppareiden ja muiden juomien kans teki melkein 250 rmb, mutta oli se sen arvoinenkin.

 

Sherpalta usein olen tilannut Horizonin alueella olevasta Thai table ravintolasta (sen oikeasta tarkasta sijainnista ei ole mitään hajua, joten aina pakko vain tilata) kanakookoskeittoa. Se on aivan ykkönen mun thai ruoan listalla.

Viimeisenä voinen mainita, että lapsille käytiin eilen ostamassa myös uimalasit. Neiti aloittaa uimisen keskiviikkona ja on halunnut omia uimalaseja - iskän lasit on pikkasen isot - ja nyt oli lopultakin aikaa käydä Decathlonissa tsekkaamassa tuotetilanne. Lieneekö mikään yllätys, että Neiti löysi mieluisat ja yllättävän hyvälaatuisen tuntoiset pinkit sukelluslasit 19 rmb:llä. Kun hinta oli "noinkin kallis" niin päädyimme ostamaan lasit myös pikkumiehelle. Eipähän tarvi tapella, kun joskus hänenkin kanssaan uimaan päästään. Mitä nuo lasit maksais suomessa? Ei varmaan alle 10 eurolla irtoa.

Tästä se lähti taas arki ja maanantai. Minä ilmoittauduin opiskelijaksi ja odottelen tässä kuumeisesti tunnusten tuloa, että pääsen pänttäämään. Sitä onneksi voi tehdä äänettömänäkin.