Terveisiä lämpimän kostean aurinkoisen sateisesta Singaporesta! Kaikkea näitä tämä maa ja kaupunki on tarjonnut meille tämän vajaan 24 tunnin aikana mitä täällä on ehditty olla. Ihmiset on ystävällisiä, ei tungettelevia, hymyileviä, toiset huomioivia ja ennenkaikkea täällä osataan jonottaa!! Autot ei aja päälle ja muistinko sanoa, että ihmiset on ystävällisiä?!? Esimerkkien huippuna voisin kertoa sen, kun olimme kävelemässä Sentosan saarella rannalta Nature Walkille, kun yht´äkkiä meidät yllätti sadekuuro. 2 naista, joista toinen työntää rattaissa istuvaa lasta ja toinen kantaa nukkuvaa pienempää ilman minkäänlaista sateensuojaa herätti muissa suojeluvaiston ja niin ensimmäinen ohiajava BUSSI pysähtyi kohdallemme ja kuski vaati meidät hyppäämään kyytiin! Hän vei meidät vajaan kilsan päähän ja niin pääsimme lähes kuivina takaisin cable carin kyytiin.

 

Kaikki kenen kanssa Singaporesta olen jutellut ovat kehuneet paikkaa todella lapsiystävälliseksi. Kyllä tämä sitäkin on. Se mikä kuitenkin ensimmäisen vuorokauden pohjalta on miinusta on rattaiden kanssa kulkeminen. Ensimmäistä kertaa ikinä lähdimme reissuun rattaiden kanssa, mutta täällä on portaita ilman kovinkaan lähellä olevaa pyörätuoliliuskaa, jalkakäytävät ovat monin paikoin remontissa ja rattaiden kanssa ei niitä voi kulkea. Tien alituksen - ellei katua ole mahdollista ylittää - tapahtuvat rullaportailla maan alle jne, mutta jotta sinne rulla portaille pääsee pitää ensin selvitä about viidestä portaasta. Ei ne mahdottomia ole, mutta pistää ihmetyttämään tai sitten en vain ole vielä hoksannut kaikkia juttuja.

 

Tekemistä täältä tuntuu löytyvän, Perhos- ja hyönteispuutarha, Eläintarha, Universal Studios, Lintupuutarha, huvipuisto jne jne. Kaikki tosin vaativat rahaa ja kalliissa maassa se tarkoittaa paljon rahaa. Ilmaisia leikkipaikkoja en ole lapsille nähnyt vasta kuin yhden, sekin tosin oli yhden Sentosan rantaravintolan terassiin "liitettynä". Kävelimme Siloso Beachiin päästä päähän ja kyltit varoittelivat kovasti merivirroista ja aalloista. Hiekka oli hienoa, hyvin varpaiden väliin hieroutuvaa hienorakeista kellertävänrusehtavanvalkoista =vaaleaa. Pikkumies nukkui sen verran huonot päikkärit, kun heräsi keskenkaiken sadekuuron yllättäessä meidät ja sen vuoksi säpinää iltapäivästä onkin riittänyt. Yliväsynyt lapsi, ei leikkipaikkoja ja kaupunki - yhtälö, joka äidin hermoja alkaa hiukkasen raastamaan. Käveleksin pikkumiehen kanssa hotellin ympäristössä reilun puolisen tuntia ja kiersin hotellin läheisiä puistoja näkemättä yhdenyhtä leikkipaikkaa. Aika mielenkiintoista jotten sanoisi. Ehkäpä omat odotukseni tästä paikasta ja muiden kuvaukset tästä ovat luoneet liian ruusuisen kuvan paikasta ja olenkin tipahtanut korkealta. Tai sitten minua ja lapsia (no lasten osuuden tiedänkin varmaksi) rasittaa vielä eilinen 14 tunnin matkustus ja pikkaisen liian lyhyet yöunet lisättynä olemattomilla päikkäreillä..

Matka tänne meni kohtuu hyvin. Tokihan äidin otsalohkoa alkoi jomottaa ja huumorikin tipahti jo pakkaselle, kun viimeiset puolitoista tuntia riideltiin lasten kanssa lentokoneessa. Auto oli kotiportilla odottamassa meidän lähtiessä, matka Pudongin kentälle meni aika vähin riidoin ja kun aikaa oli varattu ei ollut ruuhkaan juuttuessamme paniikkia siitä, että myöhästyisimme koneesta. Lentokentällä ehdittiin napata myöhäinen aamiainen ja lento HongKongiin meni hyvin rauhallisesti, kun pikkumies vetäisi päikkärit melkein koko lennon ajan. Kone oli vissiin viimeistä paikkaa myöten täynnä ja minut ja lapset oli sijoitettu käytävän molemmin puolin. Pikkuneiti on onneksi jo niin reipas, ettei siitä hätääntynyt ja osasipa hän hienosti vastailla lentoemännän esittämiin kysymyksiin ja tilata itselleen ruoat ja juomat. Cathay Pacificilla en ole ennen lentänyt ja yllätyinkin suuresti, kun jälkiruoaksi tarjoiltiin Häegen Dazsin jäätelöä (miten tuo nyt sitten kirjoitetaankaan). Stoppi Hongkongissa oli sopivan pituinen ja siinä ehti huomaamaan miten valtavan suuri kenttä sielläkin on. Terminaalissa ollessa kun portilta toiselle siirryttiin junalla.. Onneksi ei tarvinnut alkaa terminaalia vaihtamaan. Pidempi lento Hongkongista Singaporeen oli lähtiessään puolisen tuntia myöhässä. Iskän kassiin unohdettiin osa lentokoneen snackseiksi tarkoitetuista ruoista ja hän istui kokonaan toisessa osassa lentokonetta kuin me. Tokihan se iskä sieltä löytyi, kun tarpeeksi jaksoi kävellä taaksepäin, mutta hän oli niin sumpussa kiinalaisten keskellä, ettei puhettakaan, että olisi kassillensa päässyt. Vessassa käynti oli hieman haasteellista, kun apua ei ollut saatavilla, mutta kohtuudella niistäkin selvittiin. Singaporeen saavuttiin reilusti yli puoli tuntia myöhässä ja lopulta, kun hotelliin päästiin oli kello jo yhdeksän. Aamulla kun seitsemältä oli kotoa lähdetty niin johan se alkoi tuntumaan. 

Hotelli Swissotel Stamford on about 70 kerroksinen, jonka 8 kerroksessa on uima-allasalue ja tenniskentät - taivaskatolla varustettuna. Koko kompleksin alakerta on yhtä valtavaa ostoskeskusta Raffles Cityä ja maan alta löytyykin sitten City Hallin metroasema. Ei yhtään hassumpi paikka. Ulkoilman kuumuudesta ei ole mitään käsitystä muualla kuin allasalueella tai jos lähtee kadulle seikkailemaan. Metrolle pääsee helposti sisätiloja pitkin ja metrot tuntuvat toimivat moitteettomasti - ainakin tämänpäiväisen perusteella. Ihmettelin itsekseni, että mitähän käteemme jääneille metrolipuille pitäisi tehdä ja onneksi kysyin infotiskiltä. Niistähän sai 1 dollarin takaisin. Meillä olikin siinä vaiheessa jo 4 käytettyä lippua plakkarissa niin matkustukselle ei paljoa hintaa jäänytkään! Kurssi on jotain 1 euro on 1,75 Singaporen Dollaria.

 

Niinkuin jo mainitsinkin niin paikka on kallis. Ruokakaupassa maitolitra (en löytänyt eilen kuin pari purkkia tavallista, mutta senkin edestä, suklaa, ananas, soija.. you name it maitoja) maksoi reilu 3 dollaria, mehulitra 2 dollaria, olut?? (en minä sitä juo, joten ei hajuakaan), Breezeri 5 dollaria (jäi hyllyyn tuolla hinnalla), hedelmät about saman kuin suomessa.. Ravintolassa pitsa 22 dollaria + verot 10 +7 %, mehut 4 dollaria +verot.. Kahvikupillinen about 4 dollaria. Mutta metro esimerkiksi muutaman pysäkin välimatkalla maksoi 2,40 dollaria, josta sai sen 1 dollarin takaisin kun palautti lipun.

 

Nyt alan tutkailla netistä, että mitä sitä huomenna tehtäisiin ja miltä sää näyttää. Joku paikallinen oli kertonut miehelleni, että nyt on kausi, jolloin aamuisin paistaa aurinko ja iltaisin sataa. Sää ennuste lähtiessämme lupasikin pelkkää ukkosta ja tämän aamun paiste olikin yllätys meille.

 

Kauniita unia täältä Singaporesta eteläisestä Aasiasta!