Viimeisen parin kuukauden aikanakin näkyy taas tapahtuneen erilaisia muutoksia. Olin tänään menossa meidän neipparin (korean) isoon krääsäkauppaan, matkalla sinne piipahdin lastenkirjakauppaan (ihastelin pitkän tovin uusia skräppäysjuttuja, mutta sain pidettyä pääni ja jätin ne odottamaan toista ostajaa) ja tutkailin vielä lelukaupankin näyteikkunan huolella. Kävelin liukuportaiden toiselle puolen ja vasta pari metriä ennen kauppaa nostin katseeni ikkunoihin, jotka ennen ovat notkuneet pehmoleluja, tarroja, kyniä, lasten käsilaukkuja, tohveleita, mattoja ja kaikkea vaaleanpunaista.. No nyt ikkunoiden takana odottikin lautasia, kulhoja, lautasia ja kulhoja. Silmätkin varmaan näytti lautasilta, kun pyörin siinä ympyrää ja hain suuntaa - olinko minä oikeassa paikassa??

Ohiajavat linja-autot ovat saaneet kylkiinsä uudet teippaukset taikka maalit. Vielä syksyllä suurin osa julkisen liikenteen busseista näytti kirkkain värein maalatuilta romuläjiltä, nyt bussit alkavat jo näyttää busseilta - hienoa silmänlumetta.. tässä pari esimerkkiä:




Katujen varsille on myös ilmestynyt uusia lainapyöriä. Keskustassa niitä on ollut jo kauan, mutta SIP:n puolelle pyöräasemat asennettiin marras-joulukuussa ja poissaollessamme pyörätkin olivat löytäneet jo telineisiin. Kerroinkohan aiemmin, kun mieheni työpaikalle kävellessä oli yksi sillan alus varasto täynnä juuri niitä pyöriä. Pari miestä oli silloin kasaamassa niitä käyttökuntoisiksi eli polkimet, penkki, kori jne..
Itse en ole hankkinut näiden käyttökorttia - ehkä pitäisi niin olisi helpompi pyöräillä vieraiden kanssa, kun heillekin löytyisi menopelit portin edustalta. Panttimaksu vain tuntuu olevan aika suuri, kun se on jotain 500-1000 rmb:n luokkaa. Sitä en muista paljonko käyttö itsessään sitten maksaa. Tässäpä tämä meidän portilla oleva pyöräparkki. Kuten huomaatte, pyörät on käytössä, eivätkä kaikki seiso parkissa.



Meidän lähiristeykseen tuli viime syksyn aikana puomeja estämään ylenpalttista mopoilua ja etenkin autoilua suojatiellä. Kirjoitinkin siitä mielestäni jossain vaiheessa, tässä vielä kuva niistä puomeista. Huomaattehan miten hienosti ja tasaisin välein puomit on kiinni - just joo!



Housunlahkeetkin ovat jo kasvaneet lähestulkoon yhteen. Tämä kuva on tosin Join in the Grandilta päin eli yhdistymistä ei näe täältä suunnasta, korkeudesta saa ehkä kuitenkin jo jotain kuvaa..



Kävin tänään rekisteröimässä pikkumiehen jo ensi syksyksi kouluun, jotta hänelle varmasti on sitten paikka siellä. Sama Newton missä isosiskokin on. No ei siis koulu, mutta päiväkoti - helpompi vaan kirjoittaa se koulu.. Lomakkeita täytellessä hoksasin sitten sen tosiasian, että meidän pikkumieshän menisi näiden ikäjakojen mukaan samalle luokalle ensi syksynä missä meidän neiti aloitti viime vuonna. Ikäeroahan heillä on lähes 3 vuotta, mutta kun on sattunut syntymään heinäkuun lopussa kuuluukin vanhempien ryhmään. Siitäpä se pohtiminen alkoi. Nurseryn oppimäärään kun Newtonissa kuuluu jo kirjainten ja numeroiden opettelu yms tehtäväkirjojen täyttämiset, puhumattakaan siitä, että pitäisi osata kirjoittaa jo oma nimi jne.. Kotipohtiminen ei riittänyt, joten kävin tänään koululla juttelemassa koulun johtajan kanssa siitä mikä olisi pikkumiehelle parasta. Varsinkin, kun pikkumiehen puhe on tällä hetkellä vain yksittäisiä sanoja ja ne tunnistaa vain paljon hänen kanssaan olevat ihmiset. Tokihan EI osataan sanoa jo 3 kielellä ja kiitos vain englanniksi, mutta alkoi kovasti epäilyttää miten vaativaksi hänen koulu-uransa heti alussa menisi. Loppupeleissä päädyimme siihen, että pidämme pikkumiehen Suomen ikäryhmää vastaavissa ja annetaan hänelle seuraavallekin vuodelle mahdollisuus tehdä kaikki pelkän leikin varjolla sekoittamatta pakkaan vielä kirjaimia ja muita liian vaikeita juttuja. Helpotuksen huokaus äidiltä! Olisihan hän varmasti siellä pärjännyt ja puolessa vuodessa voi puhekin löytyä vaikka jo kaikille 3 kielelle, mutta lapsi saa olla lapsi vähän pidempään eikä sitä myöten tarvitse aloittaa täällä ekaluokkaakaan juuri 6 täyttäneenä, jos täällä niin pitkään oltaisiin. 

No vielä lopuksi asioita, jotka eivät ole muuttuneet.. 
Mauttomat koristeet (tämä yrittää kuvastaa lohikäärmettä..)


Katteettomat (?) lupaukset..


Pelottavan huonossa kunnossa olevat ajoneuvot..


Jokapäiväiset liikenneonnettomuudet.. (otettu meidän ruokatilan ikkunasta juttua kirjoitellessa..)


Pienet kiroitusvihreet..


Ja sitten näitä "vähän" enemmän kijoituuuusviehietä sisältäviä ja aikalailla mielikuvitusta vaativia lappuloita. Tässäkin tuli kyllä noista kuvista mieleen, että onkohan näissä kuvattu tuota miestä vai sitä mitä pitäisi tehdä?!? Tämä lappu löytyy ihan meidän ulko-oven viereisestä palokaapista (luulisin sitä palokaapiksi..)



Näillä eväillä lähdemme tämän kevään synttäreille nro 2. Seuraavat numero 3,4 ja 5 on onneksi yhdistetty ja pääsemme yksillä juhlilla (3:lla lahjalla) viikon päästä..

Elämä on yhtä juhlaa!