No sitten pyöriskelimme kujilla ympäriinsä ja juttelimme mistä kukakin on mitäkin löytänyt. Päästyämme "tukkuliikkeisiin" eli niihin, joissa myydään kankaita, koristeita (ommeltavia blingblingejä, kukan mallisia timantteja, tekokukkia - you name it they got it), pitsiä ja satiininauhoja. Puhumattakaan miljoonista ja miljoonista eri asioista, joita suomessa helpolla löytää tii ma rista tai sin oo per ista. (Nyt on pakko ottaa käyttöön tuo sanojen katkonta, olen lopultakin ymmärtänyt miksi niin kannattaa tehdä.. ;) thänks to go-og-le.)
Ostin pienen pussillisen satiininauhoja eri levyisinä (suoraan sellaisia rullia, joissa on useampia metrejä - en ole vielä purkanut yhtään niistä auki mitatakseni) ja eriväreissä. Mukaan tarttui violettia, mustaa, valkoista, punaista, sinistä, keltaista eri tummuusasteilla. Lisäksi nappasin mukaani vielä ison (siis oikeasti ISON) kerän kuminauhaa ja tuolle pussukalle tuli hintaa 50 rmb elikkä n. 6 euroa. Kuvittelisin äkkiä maksavani saman verran yhdestä satiininauhakerästä suomessa, mutta varmahan en voi olla, kun en ole niitä sieltä (ti ima ria lukuunottamatta ostanut - eikä nuo olleet niin heikkolaatuisia). Että nyt isovanhemmat puhelua tännepäin ja kertokaa tarpeenne tuollaisten käsityöhommeleiden suhteen.. Tiedän varmaksi seuraavalla mekkokatureissulla mukaani tarttuvan ainakin 1 pussillisen (oisko siinä parisataa kpl) kukan mallisia timangeja vaikkapa vaaleanpunaisena..
Ja sehän on sitten saletti, että kun mitään et etsi niin kolttua pukkaa. Mukaan tarttui tällä kertaa bilehileen vaate/paita/erittäin lyhyt mekko eli kaapin täyttöä kerrassaan. Minkäs sille tekee, että sattuu oikean kokoinen, mallinen ja värinen hepene roikkumaan rekissä ja jos 4 naista tinkaa hintaa alemmas ni onhan se myyjällä tiputettava oikeisiin lukemiin
Skype ystäväni ovatkin ehkä jo huomanneet sen viimeisen ostoksen eli vaaleanpunaisen muoviperuukin.. Ostin sen pikkuneidille leikkeihin (ja johan niitä eilen illalla riittikin), mutta epäilen, että jos yhdetkään polttarit olisi tulossa niin morsmaikulle löytyisi täältä aika helposti vetimet ylle. Muoviperuukki lyhyillä kutreilla 25 rmb.
Uskallankohan mainita vielä tämän..? Minut tuntien kyllä vain. Vuonna 2005 naimisiin mennessäni etsin olkaimettomia liivejä ja kas vain, kun ostin ihan sikakalliilla sellaiset invisible bra:t eli 2 mitälie muovi/kumi lätkää mitkä kiinnitetään suoraan rintoihin. Siellä ne kotona suomessa vieläkin on kaapin koristeena (siis onhan niitä käytetty), mutta älkääs kuulkaas kun mekkokujalla löytyi niitä samaisia lätkiä laatikkotolkulla. Ja arvata saattaa, että kun hintaa on kokonaista 15 rmb niin mukaanhan ne lähti. Kun sitä niin monta sataa rämbylää säästi eilisen aikana niin vähänkö on pollea fiilis! Hyviä ostoksia (antakaa minun ainakin säilyttää tämä mielikuva vielä muutaman päivän..).
Sitten mieltäni on jälleen askarruttanut tämä ayi asia. Huhtikuussa emme tarvitse ayia enää niin paljon kuin ennen - nytkin se tuntuu olevan jo liikaakin meillä, että tunteja pitää vähentää. Kas kummaa, kun ehdotin 3 päivää viikossa niin palkkatoive pompsahti huimasti ylöspäin. Ehdin jo lähettää kyselyä vanhalle ayille ja hän tulisi mielellään takaisin - siivoamaan kuten silloin ensimmäisen puolen vuoden ajan täällä asuessamme. No tietystihän tämä nykyinen alkoi myös tinkaamaan palkasta - siivoaminen on näköjään paljon kalliimpaa työtä kuin lasten kaitseminen, paitojen silitys, pyykin pesu ja tiskaus. Edelleenkin painitaan vuoroehdotusten kanssa. Nyt olisi minun vuoroni ehdottaa jotain. Vaa'assa on niin monta asiaa, että päätös on hankala. Toisen siivousjälki on parempi, toinen voi hoitaa myös juoksevia asioita, toinen on nopea ja tehokas ja toinen hoitaa lapsia tarvittaessa. Suhteessa molemmat on samanhintaisia, mutta toinen vaatii enemmän tunteja. Ah mikä soppa. Olen kuitenkin asettanut takarajaksi huomisen, joten päätöksen on synnyttävä. Tässä kun luin blogia, jossa expattia oli kehotettu kohtelemaan ayia kuin mitä muuta tahansa palkollista ja blogisti ei siihen pysty täysin huomaan samanlaisia piirteitä itsessäni. Irtisanominen on tooodella hankalaa. Jos muuten kiinnostaa lukea englanninkielistä blogia niin tuttavani kirjoittaa sellaista osoitteessa: http://everittfamily.blogspot.com/ Tuossa perheessä on meidän ayin isosisko töissä.
Pikkuneidin koulusta tuli viestiä, että valokuvaus lähestyy. "Olethan ystävällinen ja puet lapsesi punaiseen tai siniseen jos mahdollista." Tämä viesti tuli siis maanantaina kotiin ja kuvaus on keskiviikkona. Otan tuon pienen präntin kirjaimellisena vastuuvapautuksena enkä rientänyt tänään kauppaan ostamaan mitään punaista tai sinistä.. Pinkki saa kelvata (jos on puhtaana..).
Kommentit