Täällä sitä ollaan, kiinassa. Suzhou - Jiangsun maakunnassa. On tätä jo tovi odotettu, pelätty, haaveiltu, mietitty jne.. 

Saavuttiin Shanghaihin 21.7.2010 aamulla klo 7, lentokenttä oli autio niin aikaisin aamulla. Vain Finnairin koneesta tulleet matkustajat seuranamme kuljimme passintarkastusten läpi. Jännityksellä odotettiin onko luvattu auto vastassa niin isolla ajoneuvolla, että varmasti mahdutaan 7 laukun kanssa. Jo lentokentällä tuumattiin, että onpas täällä kuuma. No se oli vasta alkusoittoa, koska kuskin löydettyämme (joka muuten kysyi kohteliaasti englanniksi how are you) hän opasti meidät ulos ja silloin se iski. Kuumuus, huh! Tiedät varmasti huonosti lämmitetyn saunan, jossa on jo muuan kauhallinen isketty vettä kiukaalle. 

Autoksi paljastui Buick - semmonen soccermom auto, johon mahduttiin vaivatta kasseinemme. Hienoa! Kuljettaja oli varannut meille vesipullot autoon ja ilmastointikin pelasi, eipä siinä muuta kuin nokka kohti Suzhouta. Muut nukahti melkein heti auton liikkeelle lähdettyä, itse olin hereillä ja halusin katsella maisemia. Paljon puita, muutamia autoja, teitä ristiin rastiin, teitä monessa kerroksessa (korkeammalla kuin kerrostalojen katot), hienoja kiinalaisia kattoja, leikkimökin kokoisia taloja, mainoksia ja vaikka mitä. Tunnin autossa istumisen jälkeen huomasin kyltin, jossa luki Shangai zoo 1,5km - täh? Mies kävi tuossa vaiheessa hereillä ja totesi, että ei me vielä olla päästy edes Shanghaista ulos. Okei, ei siis olla päästä tunnissa alle 90 km matkaa, nautitaan siis maisemista. 

Hypätäänpä sitten tänne Suzhouhun. Kotimme on täällä 9 kerroksessa 22 kerroksisessa talossa. Kadun toisella puolella- siis kun mennään portin ja vartijoiden läpi ulos taloyhtiön pihasta on meidän neippari eli lähiö (vaimikäsenytoli). Sieltä saa hedelmätorilta tuoreita hedelmiä ja kasviksia, marketeista vettä, ravintoloista ruokaa ja kuulemma siellä on kauneushoitoloita ja muitakin. En ole ehtinyt sinne kuin pari kertaa vasta. Toki tuo kadun ylitys on aina suoritus sinänsä, koska ensin mennään pyörätien yli, jossa kulkee molempiin suuntiin skoottereita, pyöriä ja sähköpyöriä (jotka lähes kaikki on äänettömiä), sen jälkeen pujotellaan 3 autokaistan yli tien keskuskorokkeelle. Matka jatkuu toisen 3 autokaistan yli ja vielä toisen pyörätien yli. Sitten vielä perään parkkipaikka, jossa autot ja mopot kulkee yhtälailla päättömästi. =)

Taksilla onneksi pääsee paikasta toiseen kohtuu helposti - pitää vain tietää minne on menossa. Kartta on pelastanut muutaman reissun kohtuudella. Taksikuskit eivät tietenkään puhu englantia, mutta onneksi niiden kanssa on tullut toimeen ja he jopa opettavat kiinaa matkustajille. Kaikki taksien penkit on päällystetty valkoisin lakanoin ja kuski on "suojassa" muovi- tai metallihäkkyrän sisässä. Pisin matka on tainnut maksaa tähän mennessä n. 12 rämbylää eli vähän reilun euron. Bussit on vielä kokeilematta, mutta niissä pääsee kulkemaan 1 tai 2 yiaolla eli kymmenesosa rämbylästä. 

Eräänlainen kokemus on aina mennä auchaniin eli kiinalaisten ostariin. Minä ja poikani kun ollaan vaaleita sekä hiusten että silmien puolesta niin katseita, hymyjä ja jopa kosketuksia saa joka kauppareissulla tuta. Kerran on ehditty käymään Suzhoun keskustassa ja minä pääsin tinkimään. On siinä vielä parantamisen varaa, mutta suurimmasta osasta tavaroita sain pois ainakin 2/3 osaa. ;) Tavoitteena olisi päästä siihen että alkupyynnistä jäisi maksettavaksi 1/10... 

Tänään kävin ensimmäistä kertaa tutustumassa yhteen kynsisalonkiin. Ainoa mitä paikan naiset osasivat englanniksi oli okei. Viittomalla sain kuitenkin jalka- ja käsihoidon, ja hienot kynsilakat. Vaikka kyllä välillä meinasi hieman huvittaa, kun hoitajat kävivät kysymässä onko ok, että tämä haluamasi kynsilakka maksaa 10 rämbylää enemmän kuin nämä muut.. Tai niin ainakin ymmärsin olemattomalla kiinankielen taidoillani. Lopputulema oli, että tuo koko hoito maksoi 60 rämbylää. Menen siis varmasti toistekin! =)

Viimeinen nootti ennen nukkumaan menoa on se, että ruoka täällä on aivan mahtavaa! Olen syönyt monenlaista ruokaa ja maitoakin monessa muodossa. Yhtään mahanvääntöä ei ole vielä tullut ja olo on mainio! Tämänpäiväinen lounas 3aik+2lasta, sen verran ruokaa, että jäi kotipakettiin asti maksoi 120 rämbylää. Oluen hinnasta minulla ei ole tietoa, koska en itse sitä juo. Pizzat on melkein samanhintaisia kuin Oulussa ja ruoka-annokset vaihtelee 10 rämbylästä aina ties mihin saakka, paikasta riippuen. Ja puikoilla olen saanut ammennettua ruoan suuhun. Kerran tosin piti vaihtaa "kauhaan" tai lusikkaan, koska poikani päätti nakata äipän puikon lattialle. Oppia ikä kaikki!