Pikkumies, ikää 1v 5 päivää, on lopultakin alkanut liikkumaan enimmäksiin kahdella jalalla. Väsyneenä tahtoo vielä mykrittää omaan tyypilliseen tapaansa. Mamma ei vaan ole vielä tottunut siihen, että pikkumies kävellä viipottaa siellä täällä. Eilen hän herätti ihastusta tuolla pihalla, kun satuttiin olemaan leikkipuistossa ja sen läheisyydessä työssäkäyvien tullessa kotiin. Siinä kävi yksi jos toinenkin kiinalainen naapuri juttelemassa. Pikkumies seurasi innoissaan koiria, jotka pääsivät ulkoilemaan ja elvisteli oikein kaikille häntä jututtamaan tulleille. Aasinsiltana hyppäänkin tässä tuohon juttelemiseen kiinalaisten kanssa. Jotenkin kummasti sitä ymmärtää usein mistä toiset niin kovasti selittävät. Toiset ihmiset osaavat elehtiä niin hyvin puhuessaan, ettei yhteistä kieltä edes tarvitse. Tänäänkin kaupassa joku rouva sanoi pikkumiestä hyvin äitinsä näköiseksi. ;) Oma mies ihmetteli, että mistä minä voin tietää mitä ne sanoo.. pöh!

Toinen juttu mistä tämä pikkuherra on innostunut ja alkanut kehittymään on kiipeily. Muutaman kerran olen hänet pelastanut television vierestä pöydältä - no se onkin aika matala, mutta kun hän haluaa haalata takapuolensa vielä pienenpienen digiboksin päälle.. Ostoskärryissä seisotaan heti, jos vanhempi kääntää katseen pois ja syöttötuolissa samoin. Eilen hän ähräsi itsensä penkille tuolla pihalla. Leikkipuistossa taas pitää koko ajan kiivetä portaita ylös ja alas - ja tietysti niinkuin isot miehet konsanaan - kävellen. Parveke meillä pysyykin täysin kiellettynä alueena toistaiseksi. Onhan se toki lasitettu lattiasta kattoon, mutta kun mammaa hieman pelottaa päästää pikkuisia sinne niin sinne ei sit mennä. Minun onnekseni sinne tänään vielä oli lentänyt koppakuoriainen, joka selällään (varmaan vieläkin) sätkii siellä. Ja saa sätkiäkin, pituutta sillä ei ollut edes 5 cm:ää, mutta sen verran kokoa kyllä, että rusahtaisi aika mukavasti kengän alla. Toisaalta sitten joutuisi kenkien pesulle..

Meidän neitokainen sai eilen postia suomesta ja kuuntelikin iltasaduksi muumien iltasatuja CD:ltä. Tänään saatiin myös itse suomesta lähettämämme kirjapaketti, jossa oli muutama ikioma satukirja. Punahilkka vei voiton tänä iltana. Neitokainen pitää täällä päällänsä lähinnä mekkoja, hyvin tärkeä oli tänään saada päälle mummun tekemä prinsessa mekko. Pihaleikkeihin mamma ei sitä kyllä anna. "Prinsessa ruusunen" askartelee päivän mittaan kymmenistä papereista kirjeitä, kukkia (hienosti tekee varren ja kukannupun eri paperista) ja naamareita. Liima meillä on vielä kaupassa odottamassa (ei ole aika ja mielenkiinto vielä riittänyt sen etsimiseen), joten paperisilput tahtoo jäädä pöydille ja lattioille entisiin liimaustaideteoksiin verrattuna. Vielä ei ole varsinaisia kavereita löytynyt, mutta sitä ei äiti kyllä vielä ole odottanutkaan. Kyllä ne sieltä löytyy. 

Pikkuneitiä on taas tänäpäivänä mietityttänyt paljon, että milloin se joulu tulee ja milloin talvi tulee. Jouluna, kun mennään suomessa käymään ja talvella yleensä ottaen on neidin synttärit. Omissa leikeissään kuulostaa myös käsittelevän jonkin verran tätä kiinaan muutto asiaa. Ei kuitenkaan enää kysele, että joko huomenna mennään kotiin. Vaikeaa se on varmasti hänellekin ymmärtää ja käsitellä tämä asia, varsinkin kun ajantajusta ei ole vielä kovin hyvää tajua. Kovasti neitokainen odottaa myös vieraita suomesta ja ruotsista käymään. 

Ja vielä omaa napaa pikkuhetki.. Sain melkein puhtaat paperit lääkärintarkastuksesta. Sen verran puhtaat jokatapauksessa, että läpi meni. =) Kuumasta ilmasta tuntuu olleen sekin hyöty, että olen hikoillut pari kiloa painosta pois viikossa, JES! Kunpa painon pudotus olisikin näin helppoa.

Lämpimiä päiviä myös sinne kotisuomeen!! Toivottelee tämä mamma. ;)