Niistä tuntui eilispäivä koostuvan. Pikkumiestä kiukutti aamusta saakka, ilmeisesti hampaat tekevät tuntuvasti tuloaan. 1 hammas on tähän mennessä tullut läpi, sekin toissapäivänä (9.8.). Lisäksi äippä erehtyi antamaan hänelle tavallista maitoa muutaman hörpyn - äipän mielestä, kun tissistä voisi vähitellen irroittautua - niin eiköhän se lyönyt mahan sekaisin. Iltapäivällä alkoi sitten vielä nenä vuotaa.

Pikkuneiti taas rutisi joka asiasta, mikään ei ollut ikinä hyvin. Hän halusi ulos hedelmäostoksille ja kun lopulta oltiin siinä vaiheessa, että ulos päästiin lähtemään, niin sovittiin menevämme järven kautta. Eli järvelle kahlailemaan (ensi kertaa uskalletaan hypätä kiinalaisten suosimiin pikkulammikoihin) ja sitten paluumatkalla säkillinen hedelmiä mukaan. "Minä en jaksa kävellä, täällä on kuuma, tuossa on hämähäkin verkko, missä meidän eväät.." jne. Loputon uikutus. Päästiin lopulta järvelle ja neiti haluaisi mennä kengät jalassa veteen, no juu ei onnistu. Kun kengät lopulta saadaan jalasta ja mennään kahlailemaan voin todeta, että pohjassa on aika paljon liukasta levää. Siinä uittaessani pikkumiehen varpaita, kuuluu parin kiinalaistytön suusta joku ihmetys ja takaani loiskahdus. Pikkuneiti lensi mahalleen. Ou jes! Tämähän tästä puuttui. Onneksi päälle oli valittu tällä kertaa lyhyt mekko ja sen alle pikkarit ja hihaton paita. Mekko siis rattaisiin kuivumaan ja homma jatkuu. Äipällähän tässä vaiheessa jo vähän alkoi "ottaa ohraleipään" - aurinko paistaa, tuulee sen verran kovaa, että hatut ei pysy päässä ja hiki valuu norona selkää pitkin. (huomautettakoon tässä välissä, että lämpöä ei julkaistujen arvojen mukaan ollut kuin 37-39) Pikkumies ei millään usko sitä, että tähän rapakkoon ei mennä uimaan ja rimpuilee ja pomppii kuin aropupu. Loiskis - ja neiti on taas nurin. Okei, nyt alkaa riittää. Jalkojen kuivaus ja kotimatkalle. Vesi oli sen verran ilmaa viileämpää, että nousu puiselle laiturille polttaa jalkoja. Pikkumies rattaisiin, neidille kengät jalkaan ja nokka kohti puiston puiden varjoa. Narina alkaa heti "Minä en jaksa kävellä, minulla on märät vaatteet.." ja toinen sankari nousee seisomaan rattaissa vähän väliä. Silloin alkoi pilli viheltää korvissa. Pikkumies kävelemään, rattaisiin pyyhe (ja tämä ehdotus tuli pikkuneidiltä - huomautettakoon) ja pikkuneiti kyytiin, lopulta myös pikkumies siihen kaveriksi. Siinä vaiheessa sai hedelmät ja jäätelöt jäädä kauppaan ja osoite oli tiedossa - koti!

Iltapäivällä uusi ulkoilureissu, tällä kertaa meidän klubitalolle (kuulostaa todella paljon hienommalta kuin mitä se on) katsomaan olisiko siellä leikkikavereita. Narina alkaa jo eteisessä, neitihän ei suostunut nukkumaan päiväunia.. Muutoin kaikki meni ok, mutta sitten kun alettiin lähteä kotiinpäin alkoi se tuttu narina: "Minä haluan vielä leikkiä, minua ei väsytä, minulla ei ole nälkä.." Hississä ehdin painaa meidän kerroksen nappia, kun tunkeuduttiin samaan hissiin jonkun kiinalaismiehen ja hänen pyöränsä kanssa, ja siitäkös se riemu repesi. Mikään enää koko iltana ennen nukkumaanmenoa ei tapahtunut ilman karjuntaa ja huutoa - siis pikkuneidin toimesta. Sopivastihan kyseessä oli vielä ilta, jolloin olen yksin lasten kanssa. Väsymystä ja koti-ikävää neiti käsittelee edelleen kiukulla ja huutamalla.

Ja lopuksi kiinan maanvyöryt ovat tooodella kaukana meistä! =) Nyt uusi päivä pikku räkänokan ja pikkuprinsessa(kampaaja)n kanssa - josko me tänään päästäis hedelmäostoksille! Leikkiryhmä joudutaan jättämään tänään väliin =/