Taas on viikko ollut täynnä tohinaa. Olen ehtinyt käydä myös yhdessä ennalta minulle tuntemattomassa puutarhassa. Master of the Nets, kymppikadun varressa. Kyseessä on ilmeisesti pienin (tai yksi pienimmistä) Suzhoun puutarhoista. Puutarha oli täynnä erilaisia huoneita - vieraiden viihdyttämiseksi, kirjasto ja vaikka mitä mietiskelyhalleja. Karppilampi, jota jo oikeastaan odotin, olikin suuri pettymys. Lammessa uiskenteli muutama pieni punainen kala ja vain pari vähän isompaa. Meidän pikkusankarille nuo lammet on aina puutarhojen kiinnostavimpia paikkoja, kun lammissa on liikettä.
 
Puutarhan löytäminen oli omanlaisensa "seikkailu". Taksikuski (nainen, aika siistissä taksissaan) jätti meidät portin kohdalle ja siitä kylttejä seuraten kiemurtelimme puiston sisäänkäynnille. Siinä ehti ottaa muutaman kuvankin, kun pikkuruisia kujia käveli. Kameran linssiläpi katsellen meinasimme erehtyä sisään johonkin museoon puutarhan sijaan. Tietysti sitä odotti, että ensimmäinen lippuluukku on "se oikea", mutta kappas vain eipä ollutkaan. Onneksi lipun myyjä (ilmeisesti monta kertaa aiemminkin) näytti, että ollaan menossa museoon eikä puutarhaan..
 
Viimeiset joululahjaostoksetkin on saatu tehtyä ja huomasin laukkuja pakatessani, että kummasti nuo tuliaiset painaa! Jälleen kerran voinen kertoa näistä "pienistä" kommunikaatio ongelmista, joihin olen törmännyt. Tilasin jokin aika sitten valokuvasta suurennoksen ja juttelin myyjän kanssa pitkän tovin siitä, että haluan suurennoksen tiettyyn kokoon. Suurennos ei saa olla yli 40x50 kehyksineen, koska sen pitäisi mahtua lentokoneeseen käsimatkatavarana. Asia oli selvä molemmin puolin ja kaikille osapuolille. Englanniksi ja käsimerkein sovittuna. Paperille tuli koko ylös ja hintakin oli edullisempi kuin mallin. No annahan, kun menen taulua hakemaan.. Näin jo kaukaa paketin koosta, että ei ollut mennyt viesti perille. Minua odotti aivan valtava paketti. Suurennos nostettiin esille ja asia varmistui, koko oli kaikkea muuta kuin tilattu. Kun aloin tästä huomauttelemaan niin vastaus oli, että onhan tämä kuva tuon 40x50 - niin joo on on, mutta kun kehykset tulee siihen päälle!! Voi jösses! 
 
Jännityksessä on pysynyt myös suomeen tulo. Vasta n. tunti sitten sain vahvistuksen, että huomenna lauantaina ei Shanghaista pääse Helsinkiin. Tässä vaiheessa me kuitenkin olemme jo Shanghaissa hotellissa. Kun ei ole käytössä omaa autoa vaan se vuokrataan tarpeen mukaan ja vielä mieluiten vuorokautta ennen tarvetta niin eilen oli tehtävä päätös tämän päivän ohjelmasta. Ei tässä mitään valittamista tosin ole. Huomenna voi rauhassa hipsiä hotellin aamupalalle ja ehtii vielä käydä vähän Shanghaita vilkuilemassa. Seuraavaksi yöksi taidammekin suunnistaa lentokenttähotelliin, joten viimeinen aamu kiinassa tänä vuonna saadaan myös rauhassa nukkua eikä ole kiire kulkeutua lentokentälle jonottamaan. 
 
Pikkuneiti toi koulusta viimeisenä päivänä "tuliaisia". Marraskuussa koulussa otetuista joulukorttikuvista oli tehty joulukortit vanhemmille. Koko luokka oli joulutamineissa - auringonpaisteessa - ja lähestulkoon kaikki osasivat jo "kiinaposeerauksen". Ei tieten meidän neiti, joka ei kovin valokuvauksesta perusta. Kortti oli koristeltu lapsen omilla piirustuksilla ja meidän neidin nimi oli kirjoitettu kortin sisään - sanoisinko, että - aika monesti. ;) Lisäksi repusta löytyi myös jouluinen valokuva pikkuneidistä askartelemassa kehyksineen päivineen.
- - 
Käytiin tässä välissä esittelemässä Bund vieraille ja laadittiin jo suunnitelmaa huomiselle. Jos vaikka ensimmäistä kertaa täällä mentäisiin "turistina" yläilmoihin eli kiivettäis hissillä World Finance Centerin 97 kerrokseen valokuvaamaan Shanghaita. ;) Kerrokseen sata meikäläinen saa kerätä vielä jonkin tovin rohkeutta. Lasilattia sadannessa kerroksessa hirvittää jo ajatuksenakin niin paljon, että varmaan pyörtyä kömmähtäisin ylös päästyäni. Tai jonkin sortin pakokauhupaniikki iskisi.