Kyselin muutamilta Suzhoussa pidempään asuneilta, että milloin ilmat alkaa vähän lämmetä tai lähinnä kylmä kausi taittuu. Useilta sain vastauksen kiinalaisen uudenvuoden jälkeen. Ainakin nyt parin päivän ulkoilujen perusteella voin todeta näin käyneen. Pidemmällä tähtäyksellä näkee sitten tarkemmin tämän vuoden taittumiset. Muutamana päivänä parvekkeella on ollut oikein mukavan lämmin (lasitettu ja auringon paisteessa) ja parvekkeen ovea on voinut hyvin pitää auki. Samoin kuin sisällä meidän vajaasti toimiva olohuoneen ilmastointi on saanut lämmitettyä asuntoa yhdessä auringon kanssa jopa 24 asteeseen! Keskiviikkona ulkoillessamme saatoin vain todeta, että olen pukenut liikaa päälleni. Eilen torstaina jätimme suosiolla hanskat, kalsarit ja jopa lakit pukematta. Sää on kuin suomessa huhti-toukokuussa - sillä erotuksella tosin, että maa ei ole märkä.

 
Lapsilla tosin oli lakit päässä lähtiessä, mutta päästyämme Tiger Hillille hekin riisuivat lakit pois - hiki meinasi hiuksia jo kostuttaa. Netistä olen yrittänyt tutkia parhaani mukaan mitkä paikat on auki ja missä on perinteisiä kiinalaisia esityksiä ja taiteilijoita. Sieltä bongasin myös Tiger Hillin esitykset. Kovin odotuksin nappasimme taksin lähestulkoon autioilta SIPin kaduilta. Jotain "hyvää" siis näissä juhlapyhissä - autoja liikkeellä yhtä paljon kuin suomessa viikonloppuisin ;) Taksi vei meidät monien muiden tavoin Tiger Hillin juurelle. Perinteinen "oikokatu", jota taksit aina käyttää oli jopa ruuhkainen entisen aution ja kuoppaisen tien sijaan. Heti taksimme pysähdyttyä ensimmäiset kiinalaiset hyppäsivät auton oven ripaan ja olivat tulossa kyytiin - oliko täällä siis näin pula takseista?? Kello näytti siinä kymmentä. Eteemme pysähtyi toinen taksi, johon muutama ihminen kilvan juoksi. Outoa! (tai vain kiinaa..)
 
Me kuitenkin avasimme rattaat ja kaivoimme kamerat laukuista - nyt menoksi! Niille, jotka ei tiedä niin Tiger Hill on lyhyesti kerrottuna paikka (mainostetaan number 1 Turisti nähtävyytenä), jonne on haudattu yksi hallitsija/keisari tai jotain sinnepäin ;) ja pari päivää hautauksen jälkeen hautakummulle on kiivennyt tiikeri, joka on asettunut siihen vahdiksi kuolemaansa saakka. Ensimmäisenä etsin siis katseellani niitä mainittuja taiteilijoita ja lohikäärmeitä - ei mitään. Kuuntelin ääniä, josko jossain kuuluisi musiikkia tai rytmejä, jotka paljastaisivat niitä. Ei mitään! Astelimme kohti lipunmyyntipistettä ja törmäsimme "elävään jänikseen". Kiinalaislapset olivat tuon jänikseksi pukeutuneen ihmisen luona kuvattavina. Porttien sisäpuolella kukkaistutuksissa oli paljon tulppaaneja ja pioneita - täydessä loistossaan. Pikkuneiti ja iskä eivät olleet aiemmin paikalla käyneet ja kerroinkin heille matkan edetessä sen vähän mitä paikasta tiedän.
 
Milloin kyselyikä loppuu??? Meidän neiti 4v kysyi sen miljoona kertaa, mihin se mies on haudattu, miksi siinä on kaksi muistokirjoitusta, missä se tiikeri on, onko se eläintarhassa, miksi tuo torni on kallellaan, miksi sinne ei voi kiivetä, miksi minä (siis minä)  ja sisareni olemme sinne kiivenneet, miten niin se on eri torni, miten se torni (kallellaan oleva pagoda -  kuin pisa) ei ole kaatunut kokonaan, missä sen haudatun miehen sukulaiset on ja niin edelleen aloittaen aina alusta ja vaihtaen välillä järjestystä. Uusien asioiden kohdalla lisäten uusia kysymyksiä listaan. =) Tiedonjanoa.. Toivonkin kyllä, että neidin historian tiedot jossain vaiheessa alkaisivat karttua tai mielenkiinto historiaa kohtaan voimistuisi ja auttaisi myöhemmin koulussa. Äidillä kun ei kouluaikana ollut minkään maailman kiinnostusta historiaa kohtaan ja muistan vieläkin kuin eilisen päivän sen suomen historian kokeen, josta opettaja antoi uusintakierroksella 4,5 ihan vain siksi, että pääsee minusta eroon ;) Ja asteikko ei muuten ollut 1-5 vaan ihan perinteinen 4-10.
 
Aikamme kierreltyämme ja kuvattuamme, nähtyämme hevoskärryt (ensimmäiset hevoset kiinassa meille), bonsai-puu puutarhat, kukkimista aloittelevat lehdettömät puut jne. emme vieläkään olleet nähneet tai kuulleet yhtäkään artistia. 1,5 tunnin kiertelyn jälkeen, mahojen jo muristessa päätimme suunnata kotiin. Kovastikin pettyneenä tosin. Se niistä esityksistä.
 
Iltapäivällä pikkumiehen uskomattoman pitkien 3 tunnin päikkäreiden jälkeen suunnistimme Singalle syömään. Tietenkään en ollut älynnyt tarkistaa, että mitkä ravintolat siellä olisi auki ja taksilla hurautettiin paikalle ihan vain todetaksemme, ettei mikään ollut auki. Käveleksittiin hiljaisilla kaduilla ja päädyttiin lopulta Papa Johnsiin pitsalle. Olikin yllättävän hyvät pitsat ja oli muuten ensimmäinen avoin ravintola meidän reitin varrella ;)
 
Sen verran voin mainita tästä uuden vuoden juhlinnasta täällä, että sitä pauketta sitten riittää. 2. ja 3. päivän välinen yö oli aivan uskomaton. Heti, kun hämärä alkoi laskeutua aloitettiin se "sota" ja huippu koettiin siinä puolen yön aikaan. Tiedät varmaan miltä näyttää pimeässä huoneessa, jossa on televisio päällä ja nimenomaan joku ohjelma näkymässä. Huone välähtelee milloin minkäkin värisenä. Osaat silloin kuvitella myös sen, miltä tuntui yöllä huoneessa, jossa ikkuna toimii television korvikkeena - siitä huolimatta, että siinä on 2 verhot päällekkäin ja ne vielä kiinni! Siihen kun lisätään kuuloaistimukseksi junanrata ja juuri silloin, kun tavarajuna on kohdalla menossa kohtalaista vauhtia ohitse. Makaat kiskojen vieressä ja ohitsesi menee puoli tuntia pitkä juna (voiko niin pitkää junaa ollakaan?). Lisäksi voinet kuvitella televisiossa pyörivän parasta aikaa sotaleffa, jossa ammutaan koko ajan. Unohtamatta sitä pientä jännitysmomenttia tosielämästä, että ne raketit räjähtelee siinä ikkunan takana eikä taivaalla niinkuin suomessa yleensä ;)
 
Loppu kommenttina voin sanoa, että oli muuten ensimmäinen ja viimeinen Spring festival kiinassa! Ensi vuonna takaan, että olemme ihan jossain muualla.
 
Nyt tämä blogisti pistää tietokoneen kiinni, kääräiseen hotellivahvistuksen kassiin ja nakkaa kassin selkään. Se alkoi loma nyt! Tietokone unohdetaan tarkoituksella pois matkasta ja ajetaan taksilla hotelliin. Loma se on pienikin loma - pääasia on, ettei ole kotona. Tutustumme Suzhoun kujiin ennen käymättömissä paikoissa. Palataan asiaan jälleen ensi viikolla.