Nyt kun olen leputellut hermojani jo pari päivää pystyn kirjoittamaan asiasta ehkä asiallisemmin.

 Sunnuntai aamuna menimme koko sakilla käymään Flea marketilla. Puolentoista tunnin kiertelyn ja hampaiden kiristelyn jälkeen mukaan oli tarttunut vain vyö, pikkuneidille uudet "korkkarit" (siis remmmikengät pienen pienellä korolla) ja pari lelua (taas). Olisi pitänyt muistaa, että kun mukana on 2 pientä lasta ja yksi vaate-, kenkä- ja laukku"pölylle" allerginen niin tuollaiseen paikkaan on ihan turha mennä. Hermot vain menee kaikilla. 

Kotimatkalla pikkumies nukahti sopivasti ja hänen päikkäreidensä ajaksi äitikin meni nukkumaan. Kevät on tuonut tullessaan myös päänsäryt, jota unella ja särkylääkkeellä ajattelin taltuttaa. Päikkäreiden jälkeen napattiin lounastilaus sherpalle ja vartti tilauksesta ovelle koputettiin. Ihmetellen menin avaamaan ja oven takaa löytyi landlord eli omistaja Rouva ja pari työmiestä. He tulivat korjaamaan ilmastointia. 

 

Hetkeä myöhemmin - ovihan tietysti jätetään auki, kun sisään tullaan, miksi sitä sulkea tarvitsisi? Sisään asteli myös uusi työmies iso laatikko kainalossaan. Rouva viittoili meidän olohuoneen seinää ja hoksasin, että pyytämämme hyllyköt seinälle on nyt siinä laatikossa. Siinä niitä sitten pyöri, sisällä ja ulkona, huoneesta toiseen. Esittelimme samalla myös asunnon kaikki muut "viat" Rouvalle, kun oli kerta talossa. Vessan valokatkaisimen uusinta ja olohuoneen lampun sähkövika.. Mitään asiaa ei hoideta kerralla loppuun vaan asioiden välillä hypitään päämäärättömästi. Tyypillistä. Operaatio hyllyjen kasaus - ei onnistu ilman kuvia. Onneksi tietokoneellani oli sihteeri näpsän lähettämät kuvat. Kuvien perusteella kasattiin ensimmäinen hylly. Minä näytä kuvaa ja näytän lautaa ja käännän lautaa. Mies yrittää kääntää toiseen suuntaan. Lopulta lamppu syttyi ja hylly näytti samalta kuin kuvassa - olin pitänyt pääni, jes!

Seuraavat 2 neliön mallista hyllyä (neljällä lokerolla) olikin sitten jo sellainen haaste, että nostin hanskat pystyyn. Jos hyllykköä väkisellä aletaan kasaamaan ulkoreunoista ja lopuksi yritetään survoa hyllyköt sinne väliin niin you are welcome.. Kävipä siinä jo omistaja Herrakin paikan päällä, kasvosuojus naamalla ja tippakanyyli kädessä - mistä lienee hänet hätyytetty. 3 tunnin kuluttua, kun hyllyköt oli saatu kasaan ja lamppu katosta alas päästiin siihen vaiheeseen, että betoniseinä sai kyytiä kiviporasta. Ensimmäinen ehdotus laittaa keskelle tuleva hylly katonrajaan tyrmättiin heti toimestani. 

Tässä vaiheessa tein suuren virheen ja siirryin toiseen huoneeseen puhumaan puhelimeen. Kivipora jyrisi ja reikiä seinään alkoi hiljalleen muodostua. Puhelun jälkeen tarkistin tilannetta ja totesin pelin jo menetetyksi. Reunoille tulevat hyllyt oli näpätty "niin ylös" kuin mahdollista. Reiät jo valmiina. 

Tuntia myöhemmin työmies ja rouva totesivat reikien olevan liian suuret eikä hyllyjä voi kiinnittää. 15 minuutin ja uuden pienemmän poranterän kanssa toiset reiät entisten viereen. Siinä vaiheessa, kun toista pienempää reikää porattiin seinään ja se meni -hupsista- liian lähelle sitä isoa ja seinästä lohkesi mahtava palanen, purskahdin nauruun ja vaihdoin huonetta. Meidän suunnitelmat mennä ulos työmiesten lähdettyä alkoi tuntua mahdottomalta, joten jätin mieheni kotiin ja menin itse lasten kanssa ulos. 

Reilu 5 tunnin kuluttua näiden vieraiden saapumisesta oli tullut valmista ja puhelu mieheni kanssa selvensi, että lopputulos on karmea. Kotiin palattuani mieheni esitteli hyllyjä, jotka on kieroja, "seinässä" kiinni siten, että hänen sormet menee heittäen hyllyn ja seinän väliin. Keskimmäistä hyllyä varten oli porattu pari reikää liikaa, mitä ei mikään peitä. Reunoilla olevat hyllyt (ne neliöt) on kiinnitetty vain toisesta laidasta ja ne on aseteltu -ei yhtään mitenkään! Siis wow! Onneksi ei ole meidän oma asunto vaan vuokra.

 

No entäs maanantaina.. Tullessani iltapäivällä kotiin kaupasta minua odotti ayin ja pikkumiehen lisäksi 3 työmiestä. Edellisenä päivänä kesken (osia puuttui - taas) jäänyt ilmastoinnin korjaus oli nyt uudelleen käynnissä. En ole enää laskuissa monettako kertaa. Jossain vaiheessa nenääni alkoi tullu tupakan haju, pomppasin ylös kuin vieteri ja kävelin katsomaan kodinhoitohuoneeseen. Ei näkynyt savua eikä savuketta. Menin tarkistamaan asiaa ayilta ja hän sanoi miesten polttaneen. Kiehuin raivosta. Siinä vaiheessa manasin syvästi, etten ole opetellut rumia sanoja kiinaksi - englantia ne ei ymmärrä. Ayi hienovaraisesti kävi tulkitsemassa heille, ettei saa polttaa. Vannotin ayille, että hänen on tultava heti kertomaan, jos savuke syttyy uudelleen, koska silloin heitän heidät ulos. Ayi oli kiinalaiseen tapaan ihan ihmeissään ja kummissaan. Ei sovi kiinalaiseen mentaliteettiin ja tapoihin raivostua tuolla tavalla - onneksi olen suomalainen.

Lopputulos oli onneksi se, että ilmastointi pelaa JOS emme säädä sitä lämpimämmäksi (+27 riittänee) ja emme koske puhalluksen tehoon (melkein täysillä koko ajan). Tarkentavien kysymysten jälkeen sain vakuuden, että saamme sammuttaa ilmastoinnin ja pienentää lämpötilaa, kunhan emme nosta sitä yli 27 asteen. Hada hada. Katsotaan miten käy, kauanko pelaa..

 

ps.. lisään kuvia picasaan meidän hienoista hyllyistä, kunhan jaksan