"Mitä se tarkoittaa? Miten niin väistää?"

"No väistää, ei saa ajaa päälle."

"Väistää?? No kyllähän se autoilijan vika on, jos ihminen jää alle."

Tuo keskustelu oli käyty mieheni työpaikalla. Mun mielestä tuo kuvastaa hyvin autoilua täällä. Toisaalta, jos ihminen on niin tyhmä, että astuu kadulle, kun auto on tulossa niin ihan oman henkikultansa vuoksi on parempi ottaa askel taaksepäin tai juosta. Väistäminen on ollut aika tuntematon käsite täällä koko sen ajan mitä täällä olen nyt asunut. Jotain lakimuutoksia on tullut voimaan - lehdissä kuulemma ollut juttua, mutta minä en saa sen lehden sivuja auki. Tuttavia (ja minuakin yksi tai kaksi kertaa) lähestyneet autot ovat poikkeuksellisesti pysähtyneet tai hiljentäneet viime päivinä ja antaneet kävellä tien yli.

Meidän talon eteen maalattiin viime viikon aikana kirkkaat ja selkeät suojatien viivat. Valkea korostettuna sinisellä ja keltaisella (pitää kuvata joku päivä). Lisäksi katuun tehtiin korotus"elementtejä" ja maalattiin tekstejä sekä kuvia suojatiestä. Lisäksi eilen vielä teiden keskellä olevaan korokkeeseen asennettiin jonkin sortin varoitus/ilmoituskyltti. Siinä lukee jotain kiinaksi jalankulkijoille ja autoilijoille. Näinpä jopa sen ihmeen eilen, että autot olivat pysähtyneet suojatien eteen odottamaan ihmisten kadun ylitystä - ilman poliiseja tai erillisiä liikennevaloja. Olisi ihan kiva tietää, että mitä siinä maisemoidussa (viherkasvi) kyltissä lukee.. Pitänee kysyä huomenna opettajalta.

 

Viime viikonloppuna kävin minulle uudessa jalkahierontapaikassa. Toiveena oli saada pedikyyri ja uudet lakat varpaisiin. Neiti tiskin takana puhui englantia!? ja hetken juttelun jälkeen sain tunnin jalkahieronnan pedikyyrillä alkaen heti. Muutama asiakas siinä oli odottamassa vuoroaan jo ennalta, mutta sinne he jäivät odottamaan. Kyseinen paikka on aina kuhissut miehiä (on siis tuossa meidän korean neipparissa 2.kerroksessa), mutta muutaman kerran olen siellä naisiakin nähnyt. Minut ohjattiin yhden hengen huoneeseen, jossa oli hierontapöydän lisäksi myös nojatuoli (jalkahierontaa varten). Hyvin yleinen näky noissa hierontapaikoissa tuo asettelu. Joku tyttönen kävi säätämässä telkkarin päälle ja kysyi mitä kanavaa haluan katsoa - kun selvisi, ettei ole muita kuin kiinalaisia kanavia niin pyysin sammuttamaan koko toosan. Hetken odottelun (ja teemukillisen) jälkeen paikalle tuli reilu parikymppinen nuorimies vesipaljun kanssa. Hän ei puhunut englantia ollenkaan (niin no jos ei lasketa sanoja Yes, No ja Money). Mietin jo siinä, että mitähän tästäkin tulee, mutta syvennyin samalla pelaamaan puhelimestani sudokua, kun jalat likosivat kuumassa vedessä. Yllätyksekseni poika (no kai häntä voi pojaksi sanoa) oli hyvä hieromaan ja tuntui "osaavan asiansa" eli osasi hieroa ja tehdä loistavan pedikyyrin. Hän totesi myös minun nukkuvan huonosti, koska jalat ovat niin buhao (ei hyvät). No se oli kyllä totta, hassua miten senkin näkee jaloista. 

Lähdin lopulta paikasta reilun tunnin kuluttua 108 rmb köyhempänä, pehmein jaloin ja vanhat lakat kynsissä. Kynsilakkaa ei sieltä ilmeisesti saanut - ainakaan sitä ei edes tarjottu. Lopputulokseen tyytyväisenä käppäilinkin kotiin ja viimeistelin lopputuloksen eli vaihdoin uudet lakat! 

 

Sain torstaina käytyä viimeisen kiinantuntini. Kiinnostus opiskeluun lopahti muutama viikko sitten ja viimeiset 3 viikkoa menikin ilman kirjan avaamista kotona. Kirjalliset tentit sain suoritettua 1 ja 2 kirjoista ja 3 kirjan ostin itselleni "kotilukemiseksi". Sen voi avata sitten ensi syksynä, jos opiskeluinto palaa. Toisin kuin kirjat suomessa täällä ne ovat pääsääntöisesti todella edullisia (ellei lasketa New Concept Mandarinin 600 rmb:n kirjoja mukaan..). Omat oppikirjani maksoivat 75 rmb kappale, lasten kirjoja ostan yleensä 5-40 rmb kappale (kalleimmat on usein englanninkielisiä). Esim. Stieg Larssonin millenium sarjan kirjat englanninkielisinä maksavat 25-40 rmb/kappale (alle 5 e jokatapauksessa).

 

Tyttö on tyttö ja poika on poika - niissä meidän perheen tapauksessa on siis niin selkeä ero että.. Neiti on alusta saakka halunnut leikkiä nukeilla, vaihtaa itseltään vaatteita, pukeutua prinsessaksi ja niin edelleen. Vaikka tarjolla on ollut muutamia autoja tai muita "poikaleluja". 

Pikkumies taas on niin vastakohta kuin olla saattaa. Kotoa löytyy nukkeja, eläimiä, dinosauruksia, autoja, työkaluja ja vaikka mitä, mutta kummasti useimmiten kädessä on kaivuri, auto tai muu pärisevä "vehje". Lehtiä ja kirjojakin on hyvin paljon eri aiheisia, mutta pikkusankarin ehdoton suosikki on joululomalla kummisedältä saatu kuorma-autot kirja. Neitokaisen suosikkeja on taas prinsessalehdet ja Helinä-keiju kirja. Ja kuten neiti eilen ystävällemme totesi saatuaan uuden prinsessamekon häneltä, että mekko saa paikan hänen mekkokaapistaan. Kyllä, hänellä on mekkokaappi.. Housut neiti pukee jalkaansa VAIN jos A on niin kylmä, ettei paljain kintuin tarkene JA sukkahousut on pesussa - silloinkin tosin hameen tai mekon alle tai B housut on niiiiin ihanat (tällä hetkellä ei taida sellaisia kaapista löytyä), että ne voi jossain mielenoikussa laittaa - hameen tai pitkän paidan alle.

 

Jokunen päivä sitten olimme neidin kanssa pihalla leikkimässä saksalaisten kavereiden kanssa. Siinä lapset rakentivat kivistä ja tiilenkappaleista taloa, lehtien toimiessa "koristeina" ja seininä ja pudonneiden magnolioiden kukkakotien toimiessa krokotiileina tai ruokina. Juttelin poikien äidin kanssa siitä, miten nykypäivän lastenkin on hyvä välillä "palata" juurilleen ja keksiä lelut luonnonmateriaaleista. Täällä vain joutuu välillä olemaan todella kekseliäs, että löytää noita hyviä rakennusvälineitä. Mitkään rakennelmat ei säily seuraavaan kertaan, koska innokkaat siivoojat käyvät yleensä keräämässä kaikki "roskat" pois näkyviltä. Nehän ovat likaisia ja vaarallisia lasten käsissä! Usein, kun pikkumies leikkii kepeillä ja tikuilla on heti joku kiinalaisrouva varoittelemassa, että ei noin voi leikkiä - silmä voi puhjeta. Joo, no tottahan se on, mutta miten sitä mitään oppii, jos kaikki likaiset jutut kielletään ;)