Kesäloman aikana ehdin lomailla kahden oman rakkaani kanssa. Hyppäsimme Oulusta AirBalticin koneeseen joka vei meidät Turun välipysähdyksen kautta Riikaan. Voin kyllä antaa täydet pisteet tuolle lennolle. Erittäin kätevää istua koneessa kolmisen tuntia nousematta penkistä ylös kertaakaan. Turussa osa matkustajista (yksi useamman kehoituksen jälkeen) jäi pois ja osa jatkoi perille kauniiseen Riikaan. 

 

Ensimmäisenä päivänä sataa ripsi vettä koko aamupäivän ja saimmekin kävellä kahvilasta ja nähtävyydestä toiseen sadekuurojen välissä. Kävimme katsomassa Pyhän Johanneksen kirkon tornista Riian kaupungin kattoja. Mielenkiinnolla kiersimme myös Ruutitornin jokaisen näyttelyhuoneen ja pari muuta museota/näyttelyä. Yllättäen huomasimme, että ne joihin pääsi sisään ilmaiseksi olivat paremmin tehtyjä ja mielenkiintoisempia esillepanoltaan kuin ne, joihin piti maksaa sisälle. Minä, jota historia koulussa ei kiinnostanut hitustakaan (paitsi egyptin historia hiukan) luin nyt paljon isommalla mielenkiinnolla Latvian miehityssodista ja maailmansodista.

 

Kokonaisuutena Riiassa vietimme 2 yötä ja 3 pitkää päivää. Vanha kaupunki oli hyvin nähty 2 päivässä. Varsinkin, kun me kiinan hintatasoon tottuneena ja matkalla pelkkien käsimatkatavaroiden kanssa emme käyneet shoppailemassa ollenkaan. Aika monta korkokengän kantalappua tuli bongattua, useat leivokset konditorioissa syötyä ja ennenkaikkea, kun kahden kerran oltiin niin mikäs sen mukavampaa kuin nukkuminen - oikeasti! Öisin lähemmäs 12 tuntia ja päivällä useat päikkärit. Luksusta pienten lasten vanhemmille.

 

Riika käy hyvin vkloppumatkan kohteeksi. Toiste sinne luultavasti en tule menemään enkä varsinkaan lastenrattaiden kanssa. Tosin, jos lapsi tykkää kovasti möykkyytyskyydistä niin silloin aivan ihannekohde! :)

 

Hotellista sen verran, että me olimme Old City Boutigue hotellissa Riian vanhassa kaupungissa. Ulkoapäin hotelli oli pieni viereisiin rakennuksiin "upotettu" talo. Jo etuoven avaamalla ja sisään astuessa kuitenkin tunnelma muuttui. Sisustukset oli uusittu huolella, kuitenkin vanhoja kivi/tiiliseiniä korostaen ja esineillä kaupungin ja talon historiaa kunnioittaen. Huone oli pieni, mutta ei sen loppujen lopuksi yhtään isompi edes olisi tarvinnut olla. Hotellissa oli todella pieniä "sisäpihoja" ja hotelli tuntuikin koostuvan useammasta erillisestä talosta, jotka olivat kuin huomaamatta yhdistetty toisiinsa.

 

Ja Riiassa puhuttiin englantia ja vielä suomalaiselta näkökannalta ymmärrettävää sellaista.