Kuten jotkut ovat jo huomanneetkin piti minun lisätä "turvatoimia" kommentointiin vastikään, kun alkoi tulla niitä höpönlöpön meilejä tuhottoman paljon. On sitten kaikenmoiset idioottimaiset (tuli black out enkä muista nimeä) mitäihmeitänenyton ohjelmat löytäneet mun blogin ja alkaneet suoltaa pskaa tuutin täydeltä.

Meidän pikkumies, joka opettelee toisina päivinä puhumaan ja toisina kiipeämään (vaikkei sitä kyllä oikeasti enää tarvitse harjoitella) sanoi tänään ensimmäisen englanninkielisen sanansa. Kun ayi oli lähdössä ja tuli sanomaan heipat - pikkumiehelle sanoo useimmin ensin kiinaksi ja sitten englanniksi - vastasi miekkonen ensin "hei" ja vilkutti ja kun ayi lähti sanomaan isosiskolle heipat lähti ukkeli perään, vilkutti ja sanoi "paipai". Ayi kuuli ja tuli heti halaamaan sankaria! Eilen vastaavassa tilanteessa eli ayin lähtiessä kotiin pikkumiehellä tuli itku, kun ovi meni kiinni. Oli ollut niin mukava touhuta ayin kanssa - ayi oli juuri ennen lähtöään siivoamassa kodinhoitohuonetta ja pikkusankarihan rakastaa tuota huonetta. Äiti ei niinkään, mutta eipä minulla sinne näytä enää asiaa olevankaan

Näyttää olevan aikamoinen tehopakkaus tuo meidän ayi. Kaikki vaatekaapit on saatu siistit, vaatteet pinottuina ja siististi viikattuina. Mitä nyt lasten huoneen vaatteet on vähän väliä miten sattuu, koska lapset huolehtii siitä, että vaatteita vaihdetaan itse tai tarkistetaan onko pinon alimmaisena juuri se paita/housut/mikä tahansa minkä ehkä haluaisin päälleni laittaa.. Keittiön kaapit näyttää entistä "tyhjemmiltä", kun tavarat on niin siististi, ettei meillä ikinä ennen! Eilen tosiaan oli kodinhoitohuonekin järjestetty uusiksi. Siihenkin näyttää tulleen melkein neliö lisää tilaa. Likapyykkikorissa näen vaatteita illalla, kun päivän vaatteet on sinne ladattu ja iltapäivällä se on tyhjä. Kuivat on kaapissa ja märät roikkuu hengareissa. Tänään kerroin ayille - "läpsystä vaihto" periaatteella, että jos on aikaa niin mieheni kauluspaidat voisi silittää. Tänään, huomenna tai joskus myöhemmin - milloin ehtiikään. No nyt ne on silitetty. Lapset oli syötettynä - ei kylläkään ulkoilutettuina - kun palasin kyliltä kotiin. Ulkoilu oli jäänyt väliin, koska neiti oli taistellut kovasti vastaan eikä ollut lähtenyt ulos pitihän se arvata.. Mitä tästä seuraa..? Se, että minulla on omaa aikaa! Usein se 2 tuntia päivässä ja se on luksusta. Kotona voin leikkiä lasten kanssa ja kulkea nostelemassa pikkusankaria pois kaikkialta mihin hän on keksinyt kiivetä. Tv-taso, sohva (jossa yleensä otetaan juoksuaskelia heti, kun äiti huomaa), olohuoneen pöytä, syöttötuoli, oma uusi "pöytä", sängyt, amme jne. Tai jos kodinhoitohuoneen (voiko tuota 2 neliön koppia huoneeksi sanoa?) ovi on sattunut jäämään auki niin sankari on "imuroimassa", luutuamassa, kiipeämässä pesukoneeseen tai muuten vain purkamassa kaikkea, minkä osiksi saa. Ulkona taas joko A) kävellään juuri siihen suuntaan mistä äiti tulee ei missään nimessä sinnepäin mihin oltaisiin oikeasti menossa B) kiivetään jokaiselle penkille/portaisiin/tikkaisiin/tai johonkin mihin jalka nousee tai C) suunnataan lähimpään vesiesteeseen ja uitetaan siellä vähintään käsiä, mielellään myös varpaita/kenkiä/jalkoja tai kaikista parashan olisi uida koko ukko.

Vessat ja työhuone ovat vielä oma lukunsa. Jos jostain löytyy pala paperia (nenäliinaa tms.) niin se pitää heti joko repiä kappaleiksi, syödä tai survoa pönttöön. Jos taas käteen sattuu pullo tai muki on osoitteena työhuone, jonka oven yleensä saa työntämällä auki, ja vesiautomaatti, josta täyttöä haetaan.. Ihania on tietysti myös kaikki töpselit, joita joku on erehtynyt laittamaan seinään...

Niin siinä olikin hieman sitä arkea, kun minä olen kotona.. Miksi minä halusinkaan omaa aikaa..?

Ja sitten näihin tämän maailman kummallisuuksiin. Minulle on vähitellen täällä selvinnyt, että jos viet lapsesi uimaan tarvitsee hän uimavaipan. Ja kyllä meidän "vauva" tarvitsee vaipan myös Thaimaassa. Pissata saa lähestulkoon kaikkialle, mutta ei missään nimessä uima-altaaseen. Voi jösses! Oikeasti, minulla on nyt alle 2 viikkoa aikaa löytää täältä maasta uimavaippoja, jotta voimme Thaimaassa uida uima-altaassa!? Huomenna ajattelin käydä tarkistamassa Walmartin - sellainen kutina olis, että uimavaippoja olisi siellä nähty. Peukku pystyyn nyt! Suomessahan niitä uimavaippoja on ihan joka lähtöön ja melkein taitaa kioskeissakin olla. Toisaalta niitä ei siellä ole mikään pakko käyttää. Kukaan ei tule sanomaan mitään, jos vauva on ilman vaippaa - varsinkin vauvauinnissa, koska vaippa (oliko se nyt, että) kelluttaa. Lähestulkoon kaikki joiden kanssa olen uimavaipoista täällä jutellut sanoo tuoneensa tai tuottaneensa ne kotimaastaan. Nyt siis todella tarvitaan hyvää tuuria tai apua. Vinkit otetaan vastaan. City shopin valikoimista en mukamas niitä löytänyt. Vain tavallisia ihan sikakalliita vaippoja. Kuka maksaa 52 vaipasta 300 rmb??? Siis kertakäyttöisestä - ei kesto.

Tänään käväisin myös yhdessä kirjakaupassa ja ostin sieltä lapsille pari kirjaa. Kiinankielisiä - mitenkäs muuten. Lumikki, joka on meidän neitin aivan ykkönen ja Franklin, joka tulee kovana kakkosena. Jos tutut tarinat joskus avautuisi lapsille myös kiinaksi. Ayin lukemana tosin, minun kiinankielen kurssini odottaa vielä muutaman viikon. Lisäksi löysin muutamia tehtäväkirjoja. Täysin kiinaksi, mutta onneksi niistä sai aika helposti pääteltyä mitä niissä halutaan tehdä. Onpahan neitokaiselle askaretta ja tehtäviä hiljaisen hetken yllättäessä.

Ting bu dong - ei meinannut mennä millään perille yhdelle naapurin rouvalle tässä yksi päivä. Oltiin lasten kanssa etsimässä pyörävarastoa ja samaa matkaa meidän kanssa tuli tuo edellä mainittu rouva. Hän siinä selvitti selkeällä kiinan kielellä kaikenmoista - 2 lasta jne.. sitten hän jotain yritti kovasti minulle kertoa. Kun en ymmärtänyt niin toisti hitaasti ja selkeästi (hyvä sitä kaipaankin) ja alkoi piirtää niitä merkkejä seinään. Sehän auttaakin tälle ummikolle tooosi paljon! Monta kertaa tyyliin "haaiii buuuaaa" ja samalla merkkiä seinään.... Juu! Nauratti.